Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Nooralotta Neziri katseli tv-haastattelua ja siitä rohkaistuneena hän päätti tehdä elämässään rohkean muutoksen – "Viivi ei ehkä tajunnut"

Suomalaiset yleisurheilijat turvautuvat yhä harvoin ulkomaalaisen valmentajan apuun. Nooralotta Nezirin uusi valmentaja on itävaltalainen Philipp Unfried. Pika-aituri kertoo Yle Urheilulle ratkaisunsa riskit ja mahdollisuudet.

Nooralotta Neziri tittar omkring sig i gymmet
Nooralotta Neziri viettää jatkossa enemmän aikaa ulkomailla. Neziri aikoo silti pitää kotinsa Jyväskylässä. Kuva: Yle/Magnus Eklöv
Joel Holma
Avaa Yle-sovelluksessa

28-vuotias Nooralotta Neziri on valmis kääntämään uuden sivun urallaan. Vaikka pienellä riskillä.

Petteri Jousteen alaisuudessa neljä vuotta harjoitellut Neziri ilmoitti tiistaina siirtyvänsä itävaltalaisen huippuvalmentajan Philipp Unfriedin leiriin.

Neziri kertoo Yle Urheilulle tavanneensa Unfriedin vuonna 2015 Teneriffalla, ja hänen toimintatapansa ovat tutut.

– Hänellä on meriitit kohdillaan.

Unfriedin kärkiurheilijat ovat Tokiossa 100 metrin aidoissa olympiapronssille juossut Jamaikan Megan Tapper ja MM- ja EM-halleissa mitaleille yltänyt itävaltalainen seitsenottelija Ivona Dadic.

Alkukevään EM-halleissa neljänneksi 60 metrin aidoissa sijoittunut Neziri kertoo olleensa tyytyväinen Jousteen kanssa tehtyyn työhön. Silti hän haluaa muutosta.

– Mietin tätä jo viime syksynä, ja oikeastaan päätös kypsyi konkretiaksi vasta kesän aikana. Halusin vielä kokeilla tämän kortin.

Neziri haluaa Unfriedin alaisuudessa parantaa aitatekniikkaansa ja saada uusia ärsykkeitä. Hän aikoo harjoitella ulkomailla niin paljon kuin mahdollista.

– Menen kuudeksi viikoksi Itävaltaan, sitten tulen käymään kotona Jyväskylässä. Joulukuu menee Teneriffalla, tammikuu Etelä-Afrikassa. 90 prosenttia elämästä menee ulkomailla.

Hyvän hallikauden jälkeen Nezirin kesäkausi oli raskas. Selkävaivojen kanssa paininut pika-aituri juoksi kesällä satasen aidat vain kerran, aikaan 13,11. Tavoitteena olleet Tokion olympialaiset jäivät välistä.

Nooralotta Neziri juoksi 60 metrin uudeksi Suomen ennätykseksi hallissa 7,92.
Nooralotta Neziri oli hallikaudella vahvassa iskussa. Hän juoksi ennätyksensä 7,91 helmikuussa ja sijoittui maaliskuun EM-halleissa neljänneksi. Kuva: 2021 Getty Images

Valmentajanvaihtoon liittyy aina riskejä. Toimivatko uudet harjoitusmenetelmät? Kohtaavatko kemiat valmentajan kanssa?

Neziri nostaa matkustamisen suurimmaksi riskitekijäksi. Sen takia rahamenot kasvavat.

– Pitää oppia sietämään, etten pääse kotiin. Minun täytyy oppia asettumaan kodiksi sinne, missä olen. Taloudelliset resurssit ovat entistä isommassa roolissa.

Unfried ei vaadi Nezirin mukaan juuri isompaa palkkaa kuin Jouste, koska itävaltalainen työskentelee lisäksi maajoukkuevalmentajana.

"Se oli rohkaiseva kommentti"

Neziri sai viimeisen sysäyksen valmentajanvaihtoon syyskuun alun Ruotsi-ottelussa, kun hän näki 400 metrin aiturin Viivi Lehikoisen tv-haastattelun.

– Katsoin maaottelussa Viivin haastattelun. Silloin en ollut vielä lyönyt lukkoon päätöstä. Muistan, kun hän kertoi onnistuneesta uudesta valmennuksestaan. Se oli rohkaiseva kommentti. Viivi ei ehkä tajunnut, mitä se tarkoitti, Neziri hymähtää.

Lehikoisen kesä 2020 oli vaikea ja vuoden lopussa hän siirtyi sveitsiläisen Laurent Meuwlyn talliin. Se tuotti tulosta: Lehikoinen on tällä kaudella ollut vahvassa vireessä ja parantanut ennätystään yli sekunnilla. Nykyinen ennätys 400 metrin aitajuoksussa on 55,42.

Neziri uskoo, että Unfriedilla on aikaa panostaa suomalaisen valmennukseen.

– Hänellä ei ole isoa huippuryhmää, jossa olisi 15 nimekästä kansainvälisen tason urheilijaa. Silloin helposti tippuisi muille sijoille. Nyt saan tarvittavan huomion.

Uudet ärsykkeet eivät aina toimi.

Esimerkiksi sprintteri Hanna-Maari Latvala ei ole päässyt uusien ulkomaalaisvalmentajien kanssa samalle tasolle kuin Petteri Jousteen kanssa.

Latvalan 100 metrin ennätys 11,30 on vuodelta 2014 Jousteen valmennusajalta. Tuon jälkeen hän on ollut Lance Braumanin (valmennusaika 2016–19) ja Meuwlyn valmennuksessa.

Selän kunto mietityttää

Nezirin päätähtäin on Pariisin olympiakisoissa 2024. Sen pidemmälle suunnitelmia hän ei ole urheilu-uransa osalta tehnyt.

– En ole naulannut mitään, että silloin uran on pakko päättyä. Seuraavat kolme vuotta mennään täysillä.

Suomalaisaituri myöntää, että kesän selkävaivat ovat edelleen mielessä, vaikka kipuja ei ole ja treenit ovat alkaneet.

– Välillä selkä tuntuu jumiselta. Tilanne jännittää. Tämä tulee olemaan loppu-urani ajan epävarmuustekijä. Lääkärit ovat kuitenkin todenneet, että jos siitä pitää huolta, en tule selkävaivoista parhaassa tapauksessa enää kärsimään.

Neziri on kuluneen kesän seurannut yleisurheilua ruudun äärestä. Neziri kertoo, että Tokion olympiakisojen seuraaminen tuntui todella vaikealta.

– Sen jälkeen se helpottui huomattavasti ja kisoja on ollut hauska katsoa. Hallikausi oli minulta niin huikea, että olisi ollut erittäin kivaa päästä näyttämään kuntoa myös kesällä.

Lue myös:

Pika-aiturit Nooralotta Neziri ja Elmo Lakka vaihtavat valmentajaa, SE-mies Lakka: "Mietin sitäkin, että ryhtyisin valmentamaan itseäni"

Tampereen Pyrintö voitti Kalevan Maljan ensi kerran 71 vuoteen 

Tuomio Oliver Helanderin vaivoista yllätti Tero Pitkämäen, joka puhuu nyt suoraan, mikä muuttuu jatkossa – "Se on ollut mielestäni täysin väärä toimintamalli"

Suosittelemme