Euroopan unionin tulevaisuutta maalaillut komission puheenjohtaja saa poliitikoilta ja asiantuntijoilta sekä kiitosta että kritiikkiä.
Erityisesti Ursula von der Leyenin puheen puolustusyhteistyön syventämistä koskeva osa miellyttää poliitikkoja yli puoluerajojen.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) uskoo, että yhteisen puolustuksen kehittäminen edistyy Ranskan alkavalla puheenjohtajakaudella.
– Tämä oli Suomen näkökulmasta puheen kaikkein tervetulleinta osuutta. Puolustusyhteistyön syventäminen on ollut Suomen tavoitteena pitkään, Tuppurainen sanoo.
Myös oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on tyytyväinen siihen, että puolustusyhteistyön syventäminen nousi puheessa esille.
Orpo pitää komission puheenjohtajalta tullutta viestiä vahvana signaalina siitä, että puolustusyhteistyön syventämistä lähdetään edistämään nyt tosissaan.
– Kevään Ranskan puheenjohtajakaudella presidentti Macronin huippukokous EU:n puolustuksen vahvistamisesta tulee olemaan erittäin merkittävä. Suomessa on syytä aloittaa valmistautuminen tähän keskusteluun ja tehdä Suomen kannat selväksi, Orpo sanoo.
Asiantuntijat epäilevät EU-puolustuksen nopeaa tiivistämistä
EU-asioihin perehtynyt Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen ei jaa poliitikkojen uskoa puolustusyhteistyön tiivistymisestä nopeaan tahtiin.
– Tässä otetaan aika pieniä askeleita. Euroopassa työnjako on pääosin se, että tämä kova perinteinen turvallisuus kuuluu Nato-yhteistyön piiriin. Euroopan unioni harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa eri keinoilla. Erityisesti kauppapolitiikka on tässä keskiössä, Miettinen sanoo.
EU-tutkijan mukaan yhteinen puolustus on ollut tapetilla jo ainakin kuusi vuotta. Keskustelu on kiihtynyt Britannian eron jälkeen, koska maa vastusti Naton kanssa päällekkäisiä järjestelmiä. Erityisesti Ranskalle yhteisen puolustuksen kehittäminen on ollut tärkeää.
– Minusta tässä ei ollut mitään uutta. Toki jonkin verran EU on jo ottanut askeleita. Komissio vahvisti, että he ovat sitoutuneet edistämään tavoitetta EU:n yhteisistä nopean toiminnan joukoista, Miettinen kertoo.
Elinkeinoelämän johtavan asiantuntija Janica Ylikarjulan mukaan von der Leyen haluaa, että EU:lla on yhteinen tilannekuva unionin kohtaamista uhista ja siitä, mitä toimenpiteitä niiden suhteen tarvitaan.
– Nyt tarvitaan yhteistä keskustelua, mihin halutaan edetä. Kaikki jäsenmaat ei ole yhtä valmiita tiivistämään yhteistyötä. Hän korosti, että Naton rinnalle tarvitaan myös vahvempaa EU:n puolustuspolitiikkaa. Erityisesti mainittiin kyberturvallisuus, Ylikarjula sanoo.
Missä talousasiat ja velkakuri?
EK:n Janica Ylikarjula oli yllättynyt talouspolitiikan vähäisyydestä von der Leyenin puheessa, vaikka jäsenmaat keskustelevat pian yhteisiin taloussääntöihin palaamisesta koronan jälkeen.
– Sieltä on muutaman viikon kuluttua tulossa uusi keskustelunavaus talouspolitiikan ohjausjärjestelmästä eli miten ohjataan jäsenmaita mahdollisimman terveen julkisen talouden polulle. Hän mainitsi sen yhdellä virkkeellä. Tämä vaatii myös Suomessa hyvin laaja-alaista keskustelua, Ylikarjula kertoo.
Ylikarjula olisi myös toivonut enemmän konkreettisia ehdotuksia EU:n kroonisen heikkoon kasvuun ja yhteisten sisämarkkinoiden vahvistamiseen.
– Miten saadaan yritykset investoimaan juuri Eurooppaan ja miten yrityksille avataan markkinoita EU:n ulkopuolelta, Ylikarjula sanoo.
Myös Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen kaipasi enemmän huomiota 30 vuotta täyttävien sisämarkkinoiden toimivuuteen.
– On Suomen kannalta olennaista, että sisämarkkinat toimivat tehokkaasti ja että kilpailupolitiikkaan ja pelisääntöihin palataan koronajoustoista. Tästä olisi ollut syytä kuulla hieman enemmän, Tuppurainen toivoo.
Tutkija Timo Miettisen mielestä von der Leyen tarkasteli puheessaan Eurooppaa myös suhteessa globaaliin kilpailuun ja kilpailijoihin, ennen kaikkea Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
– Hän ei jäänyt kiinni vain Euroopan sisäisiin kysymyksiin ja jäsenmaiden väliseen rahanjakoon, vaan katsoi Euroopan roolia laajemmin teknologiassa, koulutuksessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, Miettinen toteaa.
Suomi nihkeä sosiaaliselle ilmastorahastolle
Ministeri Tuppuraista ei miellyttänyt maininta komission heinäkuussa tekemästä ehdotuksesta avata sosiaalinen ilmastorahasto, josta tasattaisiin päästötoimien aiheuttamia kuluja ihmisille.
Suomi suhtautuu ilmastorahastoon penseästi.
– Tämä ei vastaa sitä ajattelua, mikä Suomessa on ollut. Tällaiset sosiaalivälineet kuuluvat kunkin maan omaan toimivaltaan. Juuri on päätetty seitsenvuotisesta budjetista, jossa on monia ilmastoon ja sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyviä laajoja kokonaisuuksia, Tuppurainen painottaa.
Lue lisää: