Laulujoutsenten kerääntyminen muuttoparviin on alkanut. Ylitorniolla laskettiin viikonloppuna parisataa joutsenta ja Kemijärvellä vielä enemmän.
Lintujen määrä kasvaa parhailla ruokapaikoilla vielä huimasti, kun pesivät parit poikasineen aloittavat muuton. Kemijärvellä lintuharrastaja, biologi Pirkka Aalto on jo monena syksynä seurannut laulujoutsenten syysmuuttoa.
– 1600 olen muutamana vuonna laskenut. Ne on sellaisia lokakuun lopun kertymiä. Nytkin on jo alkanut joutsenia kertyä, viikonloppuna niitä oli lähemmäs 600, Pirkka Aalto kertoo.
Todella suuria joutsentokkia on syksyisin nähty myös ainakin Tornion Karunginjärvellä, Ranuan Portimojärvellä ja Muoniojärvellä. Lapin ennätys, 2100 laulujoutsenta yhdellä kertaa on laskettu vuonna 2003 Tornionjoen Karunginjärveltä.
Joutsenperheet lähtevät etelään mahdollisimman myöhään
Muuton alkuvaiheessa ei parvissa näe juurikaan saman vuoden poikasia. Ne on helppo erottaa, koska niiden höyhenpeite on vielä harmaa. Kemijärven kuudensadan laulujoutsenen tokassakin oli vain kourallinen nuoria.
– Ne oli melkein kaikki vanhoja pesimättömiä lintuja. Siinä oli 26 nuorta lintua eli vain muutama poikue oli siinä matkassa, Pirkka Aalto kertoo.
Suurimmillaan joutsenten muuttoparvet ovat juuri lokakuun loppupuolella, kun poikueetkin ovat mukana. Tuolloin monella muullakin paikalla Kemijärven ohella voi nähdä kerralla yli tuhannen linnun yksilömääriä.
– Ensin tulevat vanhat pesimättömät linnut, perheet lähtevät viimeisenä muuttomatkalle. Viimeiset lähtevät ihan siinä, kun jäät rupeavat tulemaan, Aalto sanoo.
Vuonna 2019 laulujoutsenien syyskannan lukumääräksi arvioitiin 100 000 yksilöä. Arviossa ovat mukana pesivät parit, niiden poikaset, pesimättömät aikuiset ja Suomen läpi muuttavat yksilöt.
Osa Venäjän pohjoisten alueiden linnuista menee etelään Lapin kautta.
Vesikasvit ovat joutsenen herkkua
Muutaman sadan joutsenen laumoja näkee monella matalalla lahdella tai järvellä. Suuri houkutin tietyille paikoille on ruoka.
Joutsenet syövät vesikasveja, ja siksi ne kertyvät paikoille, joissa pitkäkaulainen lintu yltää nyhtämään kasveja pohjan tuntumasta.
– Ne syövät niitä pehmeitä vesikasveja. Täällä Rovaniemellä joutsenia on parhaimmillaan satoja tuossa Ounasjoen suistossa, ei tosin ihan vielä, kertoo lintuharrastaja Esko Nevala Rovaniemeltä
Etelä-Suomessa joutsenet ovat maanviljelijöiden mukaan aiheuttaneet viljelyksillä tuhoja, kun ne muuttomatkalla laskeutuvat isona laumana pellolle. Näin tapahtuu kuitenkin enemmän kevätmuuton aikaan.
Lapin korkeudella ei ole raportoitu joutsenten aiheuttamista peltotuhoista edes keväisin.
– Eivät ne näin syksypuolelle juurikaan täällä tee vahinkoja, ne ovat tuolla vesistöissä syömässä pohjakasveja. Täällä ne käyvät pelloilla enemmänkin keväällä, kun siellä on sulavesiä. Mutta ei täällä ole maanviljelijät puhuneet joutsenten tekemistä vahingoista siinä määrin ollenkaan, kuin tuolla etelämpänä, Nevala sanoo.