Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on varovaisen toiveikas EU:n puolustusyhteistyön tiivistymisestä Ranskan puheenjohtajakauden aikana.
– En ihan usko mihinkään jättiloikkaan, mutta ehkäpä reipas askel on näköpiirissä ensi keväänä. Suomen on hyvä olla tässä aktiivinen, Kaikkonen sanoi eduskunnan täysistunnossa.
Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelua Suomen puolustusta linjaavasta puolustusselonteosta. Keskustelun aikana monet kansanedustajat nostivat esiin EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin eilen pitämän puheen, jossa tämä painotti puolustusyhteistyön tiivistämisen tarvetta. Hänen mielestään Euroopan on aika "nousta uudelle tasolle".
Odotukset kohdistuvat keväälle, sillä silloin EU:n puheenjohtajamaana toimiva Ranska järjestää puolustukseen keskittyvän huippukokouksen. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on pitänyt EU:n puolustusyhteistyötä esillä myös aiemmin.
Kaikkosen mukaan Suomi suhtautuu myönteisesti yhteistyön tiivistymiseen ja kertasi eurooppalaiseen puolustukseen liittyviä prosesseja. Eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämiseen tarkoitettu ”strateginen kompassi” on parhaillaan valmistelussa.
– Työ on ollut käynnissä jonkin aikaa ja tarkoitus on, että kompassi hyväksytään keväällä, Kaikkonen sanoi.
Lue myös:
Puolustusvoimille esitetään lisähenkilöstöä
Puolustusyhteistyön lisäksi lähetekeskustelussa puhuttiin paljon puolustusselonteon uusista painotuksista kyber-, ja informaatiopuolustukseen. Muun muassa näitä alueita on tarkoitus vahvistaa lisähenkilöstöllä. Selonteossa esitetään 500 henkilötyövuoden lisäystä Puolustusvoimiin 2020-luvun loppuun mennessä.
Kaikkonen toivoi, että henkilöstöresurssien lisäykset tehdään etupainotteisesti, eikä niitä jätetä vuosikymmenen loppuun.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah epäili, riittääkö tämä.
– Kun ottaa huomioon aiemmin tehdyt henkilöstövähennykset ja lisääntyneet ja yhä haasteellisemmat tehtävät on syytä kysyä riittääkö selonteossa esillä oleva 500 henkilötyövuoden lisäys, Essayah sanoi ryhmäpuheenvuorossaan.
Selonteon mukaan Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana, mutta Suomeen ei toisaalta kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Selonteon Nato-kirjauksen mukaan Suomi säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä.
Voit lukea vuoden 2021 puolustusselonteon kokonaan täältä (siirryt toiseen palveluun).
Lisää aiheesta: