Saksa ja Ranska ovat huolissaan tiedoista, joiden mukaan Malin hallitus on loppusuoralla neuvotteluissa venäläisten palkkasotilaiden tulosta maahan.
Uutistoimisto Reuters kertoi neuvotteluista alkuviikosta. Reutersin mukaan länsiafrikkalaisen Malin sotilashallitus neuvottelee venäläisen turvallisuusyhtiö Wagnerin kanssa yhteistyöstä, johon kuuluisi muun muassa Malin armeijan sotilaiden kouluttamista.
Reutersin lähteen mukaan Maliin voisi olla tulossa jopa tuhat Wagnerin sotilasta.
Afrikassa Wagnerin sotilaat ovat toimineet mediatietojen mukaan muun muassa Sudanissa, Mosambikissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Yhtiön toimintaa on tulkittu osaksi Venäjän tavoitetta kasvattaa vaikutusvaltaansa Afrikan maissa.
Malissa turvallisuusjoukkoja kouluttavat parhaillaan myös monet EU-maat, Suomi mukaan lukien. EU- ja YK-operaatioiden lisäksi Malissa on eurooppalaisia sotilaita Ranskan johtamissa operaatioissa.
Nyt Saksa ja Ranska viestivät, että jatko on vaarassa, jos tiedot venäläisten palkkasotilaiden tulosta Maliin vahvistuvat.
– Tämä [Wagnerin mahdollinen tulo Maliin] on ehdottomasti ristiriidassa meidän läsnäolomme kanssa. Sanon tämän niin, että menee perille, Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian sanoi tiistaina.
Saksan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer sanoi samaa keskiviikkona.
– Jos Malin hallitus tekee tällaisia sopimuksia Venäjän kanssa, se on ristiriidassa kaiken sen kanssa, mitä Saksa, Ranska, EU ja YK ovat tehneet Malissa kahdeksan vuoden ajan, puolustusministeri tviittasi ja sanoi, että liittopäivien pitäisi tehdä johtopäätöksiä, jos tiedot vahvistuvat.
Saksan puolustusministeriön mukaan asiasta ja mahdollisista seurauksista keskustellaan eurooppalaisten kumppanien kesken.
Suomi nostamassa satsaustaan Malissa
Suomesta Malissa on neljä sotilasta YK:n MINUSMA-rauhanturvaoperaatiossa ja 12 EU:n koulutusoperaatiossa.
Suomessa valmistellaan parhaillaan lisäpanostusta EU-operaatioon.
Presidentti Sauli Niinistö ja hallitus linjasivat elokuussa, että sotilaiden määrää lisätään tänä vuonna 20:een. Ensi vuonna määrää on tarkoitus nostaa 55:een.
Yle pyysi perjantaina haastattelua puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk.) ja ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.). Kumpikaan ministereistä ei kommentoinut asiaa kiireisiin vedoten.
Pahamaineisen Wagner-yhtiön sotilaita on syytetty julmuuksista muun muassa Syyriassa. Lännessä Wagner yhdistetään Venäjän hallitukseen. Venäjä on kiistänyt yhteyden.
Lännessä Wagnerin nähdään toimivan usein sellaisissa tilanteissa tai paikoissa, joissa virallinen Venäjä ei halua tai voi toimia avoimesti.
Malissa Wagnerin sotilaiden tehtävänä olisi uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan muun muassa kouluttaa armeijaa ja suojata hallinnon edustajia.
Yhtiön palveluksista maksettaisiin noin yhdeksän miljoonaa euroa kuussa.
Venäjä kommentoi Reutersin uutista sanomalla, että Malissa ei ole Venäjän armeijan edustajia. Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Venäjällä ei myöskään ole käynnissä virallisia neuvotteluja Malin hallinnon kanssa.
Eurooppa pelkää terrorismin leviämistä
Mali on ollut kriisissä lähes kymmenen vuotta. Maan keskushallinto ei pysty pitämään hallussaan koko valtavaa aluettaan. Länsimaita huolestuttaa erityisesti ääri-islamilaisten al-Qaidaan ja Isisiin linkittyvien ryhmien leviäminen.
Turvallisuustilanne on heikentynyt viime aikoina entisestään, ja levottomuudet ovat levinneet kohti Malin eteläosia.
Väkivaltaisuuksissa on kuollut tuhansia ihmisiä, ja satojatuhansia on joutunut pakenemaan kodeistaan. Levottomuudet ovat levinneet myös muihin Sahelin alueen maihin.
Malin vakauttamiseksi on meneillään useita erilaisia kansainvälisiä operaatioita. Varsinaisissa taisteluissa Malin armeijan tukena ovat Ranskan vetämät operaatiot Barkhane ja Takuba. Niissä on yhteensä tuhansia sotilaita, Takuba-operaatiossa myös Suomen naapurimaista Ruotsista ja Virosta.
Ranskassa Sahelin-operaatiot ovat epäsuosittuja, ja Ranska on perännyt muilta EU-mailta enemmän vastuuta Sahelin vakauttamisesta. Kesällä presidentti Emmanuel Macron ilmoitti Ranskan ajavan Barkhane-operaation vähitellen alas.
Kaikkia sotilaitaan Ranska ei Malista vedä. Se on huolissaan paitsi jihadististen ryhmien leviämisestä, myös Venäjän pyrkimyksistä kasvattaa vaikutusvaltaansa sen entisissä siirtomaissa.
Reutersin diplomaattilähteiden mukaan Ranska koettaa nyt painostaa Malin hallitusta estääkseen sopimuksen Wagnerin kanssa.
"Malilaiset haluavat yhteistyötä Venäjän kanssa"
Malin hallitus on kommentoinut Wagner-keskustelua kertomalla, että se haluaa laajentaa suhteitaan turvallisuuden takaamiseksi. Minkäänlaista sopimusta Wagnerin kanssa ei toistaiseksi olisi allekirjoitettu.
– Malilaiset haluavat lisää yhteistyötä Venäjän kanssa, Malin puolustusministeriön tiedottaja sanoi Reutersin mukaan.
Malin yhteydet Venäjään eivät ole uusi asia.
Malilaisia sotilaita koulutti maan itsenäistymisen jälkeen Neuvostoliitto, ja sotilaallinen yhteistyö jatkui myöhemmin Venäjän kanssa. Myös Malin nykyhallinnon johtajia on opiskellut Venäjällä.
Kun välit entiseen siirtomaaisäntään Ranskaan ovat viilentyneet, yhteydenpito Venäjään on lisääntynyt.
Ranskassa on epäilty, että Malin nykyjohtoon vetoaa Venäjän Afrikassa korostama puuttumattomuus. Se tarkoittaa, ettei Venäjä aseta sopimuksilleen esimerkiksi oikeusvaltiokehitykseen tai ihmisoikeuksiin liittyviä ehtoja.
Malissa on tehty elokuun 2020 jälkeen kaksi sotilasvallankaappausta, ja presidenttinä istuu nyt sotilasjuntan johtaja Assimi Goïta. Sotilashallitus on luvannut järjestää vaalit ensi vuoden helmikuussa, mutta ulkomailla lupaukseen ei luoteta.
Länsi-Afrikan maiden talousyhteisö ECOWAS ilmoitti tänään perjantaina pakotteista niille, jotka hidastavat Malissa paluuta normaaliin.
Lue myös:
Sotilaat astuvat johtamaan Malia ainakin kolmen vuoden siirtymäajaksi