Australian toiseksi suurimmassa kaupungissa Melbournessa koronarajoituksia ja rakennustyöläisten rokotepakkoa vastustavat protestit jatkuvat kolmatta päivää.
Poliisi pidätti keskiviikkona yli 200 ihmistä, kun protestoijat heittelivät poliiseja muun muassa pulloilla, golfpalloilla ja pattereilla. Ainakin kaksi poliisia loukkaantui.
Mielenosoittajat ja poliisi ottivat yhteen myös maanantain ja tiistain protesteissa.
Yli 2 000 protestoijan joukko vahingoitti tiistaina rakennuksia ja tukki vilkkaan moottoritien. Tuolloin yhteenotoissa loukkaantui ainakin kolme poliisia ja pidätettyjä oli yli 60.
Suorassa televisiolähetyksessä kadulla puhunut toimittaja loukkaantui, kun joku heitti häntä tölkillä päähän. Toimittaja kertoi, että häntä oli myös tönitty ja hänen päälleen oli roiskutettu virtsaa.
Protestit ovat yltyneet Melbournessa siitä huolimatta, että koronatoimien vastaiset mielenosoitukset on kielletty.
Mielenosoittajat vastustavat koronarokotepakkoa rakennustyöläisille. Victorian osavaltion viranomaiset ovat vaatineet, että rakennusalan työntekijöiden pitää ottaa ensimmäinen rokoteannos tämän viikon loppuun mennessä.
Rokotuspakko on laajenemassa muillekin aloille.
Melbourne on Victorian osavaltion pääkaupunki. Osavaltion pääministeri Daniel Andrews sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että osa mielenosoituksiin osallistujista on ollut paikalla etsimässä tappelua.
Myös rakennustyöläisiä edustavan ammattiliiton mukaan protesteihin on liittynyt äärioikeistolaisia ryhmiä ja muita ääritoimijoita.
"Ihmisiä on kidutettu 18 kuukautta"
Etunimellä Estelle esiintynyt mielenosoittaja sanoi Australian yleisradioyhtiö ABC:lle, että protesti on epätoivon teko.
– Näin käy, kun meillä on epäonnistunut hallitus. Ihmisiä on kidutettu 18 kuukautta, ja maalitolppia siirretään koko ajan, Estelle sanoi.
Hän kutsui Melbournea koronan takia suljetuimmaksi kaupungiksi koko maailmassa.
Melbourneen on julistettu sulkutila yhteensä kuusi kertaa koronapandemian aikana. Se on eniten koko Australiassa. ABC Newsin mukaan elokuun puolivälissä kaupungissa oli ollut sulku päällä yhteensä 200 päivää.
Mellakkapoliiseja lähetettiin keskiviikkona ympäri Melbournen keskustaa. Poliisi pyysi ilmailuviranomaisia julistamaan lentokieltoalueen Melbournen ylle, jotta poliisin taktiikat eivät paljastuisi mielenosoittajille.
Paikallinen media valitti lentokiellosta, jonka jälkeen tv-kanavien helikoptereille annettiin lupa kuvata tapahtumia sillä ehdolla, että lähetyksessä on tunnin viive.
Televisiokuvista näkyi, että suuri määrä poliiseja hajotti pippurisuihkeella ja vaahtomuoviammuksilla satojen mielenosoittajien joukon, joka oli kokoontunut keskustan lähellä sijaitsevan muistomerkin luokse.
Poliisi varautuu protestien jatkumiseen lähipäivinä, kertoo poliisin varakomissaari Ross Guenther. Hän kehotti ihmisiä pysymään poissa kaupungin keskustasta.
Guentherin mukaan monille protestoijille määrätään 5 000 Australian dollarin eli runsaan 3 000 euron sakot koronasääntöjen rikkomisesta.
Suurissa kaupungeissa pitkiä koronasulkuja
Tiistaina Melbournessa suljettiin rakennustyömaita kahdeksi viikoksi koronan leviämisen estämiseksi. Viranomaisten mukaan rakennustyöläisten siirtyminen työmaiden välillä levittää koronavirusta eri alueille.
Victorian osavaltiossa kirjattiin keskiviikkona 628 uutta koronatartuntaa. Kyseessä on vuoden suurin päiväkohtainen tartuntamäärä.
Australian suurimmassa kaupungissa Sydneyssa, pääkaupunki Canberrassa ja Melbournessa on ollut sulkutila voimassa useita viikkoja koronaviruksen deltamuunnoksen leviämisen estämiseksi.
Useissa kaupungeissa on aiemminkin järjestetty koronarajoitusten vastaisia mielenosoituksia, joista osa on muuttunut väkivaltaisiksi. Näin kävi esimerkiksi Sydneyssa kesällä, kun osavaltion johto ehdotti sulkutilan jatkoa.
Viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Sydneyn ja Melbournen rajoituksia poistetaan asteittain rokotekattavuuden kasvaessa. Ensimmäisiä rajoituksia on tarkoitus poistaa, kun aikuisväestöstä 70 prosenttia on täysin rokotettu. Sen odotetaan tapahtuvan lokakuussa.
Koko pandemian aikana Australiassa on kirjattu yhteensä noin 90 300 tartuntaa ja 1 186 koronaan liittyvää kuolemaa. Se on huomattavasti vähemmän väkilukuun suhteutettuna kuin useissa muissa länsimaissa.
Lehti: Australian toimet muistuttavat poliisivaltiota
Australia on yrittänyt kitkeä koronaviruksen alueeltaan jyrkkien rajoitusten avulla.
Tukahduttamistavoite on kasvavien tartuntalukujen valossa epäonnistunut.
Australia on muun muassa estänyt kansalaisiaan poistumasta maasta ilman erityislupaa, rajoittanut liikkumista osavaltioiden välillä ja kieltänyt paikoitellen asukkaita poistumasta kotoaan ilman hyväksyttyä syytä.
Lisäksi Australia rakentaa suuria karanteenileirejä, joihin tarkoitus majoittaa ainakin ulkomailta saapuvia matkustajia.
Etelä-Australian osavaltio on ottanut koekäyttöön kotikaranteeneja valvovan älypuhelinsovelluksen, joka yhdistää kasvojentunnistus- ja paikannusteknologiaa.
Osavaltio lähettää käyttäjille satunnaisiin aikoihin viestejä ja antaa heille 15 minuuttia aikaa ottaa valokuva kasvoistaan paikassa, jossa heidän pitäisi olla karanteenissa. Jos he eivät vastaa, paikallinen poliisilaitos lähettää partion tarkastuskäynnille.
Elokuun lopussa Australian parlamentti hyväksyi kiistanalaisen lain, joka antaa poliisille oikeuden torjua vakavaa rikollisuutta ottamalla haltuun kansalaisten käyttäjätilejä nettipalveluissa.
Lainvalvontaviranomaiset saavat esimerkiksi lisätä, kopioida, poistaa ja muokata materiaalia epäiltyjen käyttämiltä laitteilta ja sosiaalisen median tileiltä estääkseen rikollista toimintaa ja kerätäkseen tiedustelutietoa.
Viranomaisten täytyy hakea toimiin lupa tuomarilta. Luvan voi saada sellaisten rikosten tutkintaan, joista minimirangaistus on kolme vuotta vankeutta.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Law Center arvioi maaliskuussa, että uuden lakiesityksen teksti on kirjoitettu niin laveasti, että sen tarjoamat valvontamahdollisuudet heikentävät ihmisten mahdollisuutta harjoittaa poliittisia oikeuksiaan.
Australialainen kansalaisten digitaalisia oikeuksia puolustava järjestö Digital Rights Watch suosittelee, että mielenosoituksiin osallistuvat henkilöt kävisivät luottamukselliset keskustelunsa tilassa, jossa ei ole digitaalisia laitteita. Näin he voisivat ehkäistä valvontaa.
Esimerkiksi yhdysvaltalainen aikakauslehti The Atlantic kirjoitti syyskuun alussa, että Australia on luopunut liian monista vapauksista.
Lehti pohti, kuinka pitkään demokraattinen maa voi ylläpitää hätätilarajoituksia ja kutsua samalla itseään vapaaksi maaksi.
The Atlantic päätyi johtopäätökseen, että tiukkoja koronarajoituksia pitkällä aikavälillä ylläpitävä maa alkaa muuttua poliisivaltioksi.
Lisää aiheesta:
Australia pelästyi koronan deltamuunnosta – lähes puolet kansasta on joutunut sulkutilaan