Vantaan kaupunginjohtajan Ritva Viljasen (sd.) mukaan Suomen olisi siirryttävä rajaturvallisuustoimissa yleiseurooppalaisiin käytäntöihin. Viljanen krisitoi hallituksen tuoreimpia linjauksia, jotka eivät tuoneet höllennyksiä rajakontrolliin.
Rajoituksia on vastustettu erityisesti matkailualalla. Viljanen sanoo, että hallituksen tuore linjaus on ajamassa Helsinki-Vantaan lentokentän suoranaiseen kaaokseen matkustajamäärien kasvaessa.
– Lentokentän tilat eivät riitä tarkastusten tuomiin jonoihin. Ei lentokenttä ole tällaista toimintaa varten ja siellä syntyy täydellinen kaaos, Viljanen sanoo.
Matkustajamäärien ennakoidaan tuplaantuvan Helsinki-Vantaalla vuoden loppuun menessä. Viljasen mukaan jo nykyisillä matalammilla matkustajamäärillä kenttä on ruuhkainen tarkastustoimien vuoksi.
Viljanen: 140 000 työpaikkaa on sidoksissa lentokenttään
Viljasen mukaan yhteiskunnan avaamisen tulisi ulottua myös Suomen maahantulon helpottamiseen.
Hyvän edellytyksen tälle loisi Suomen rokotuskattavuuden korkea taso. Viljanen hämmästelee tilannetta, jossa yhteiskuntaa ollaan muutoin avaamassa, mutta lentokentän osalta rajoitustoimia ei haluta aidosti purkaa, vaikka matkustajilla on jo pääosin kaksi rokotetta.
Viljanen muistuttaa Suomen olevan hyvin riippuvainen lentokentän toiminnasta ja kansainvälisistä yhteyksistä. Esimerkiksi 140 000 työpaikkaa on sidoksissa siihen, että lentokenttä toimii.
– Rajaturvallisuustoimia täytyy nyt keventää, Viljanen sanoo.
"Tarvitsisimme terveydenhuollon henkilöstön muihin töihin"
Viljanen sanoo, että hallituksen toimet käyvät kalliiksi koko yhteiskunnalle. Pelkästään Vantaan kaupungille kentän koronatoimet maksavat miljoona euroa viikossa.
Viljanen katsoo rokotuskattavuuden muuttaneen koronatilannetta siten, että enää ei ole syytä jokaista maahantulijaa tarkastaa kentällä.
Terveydenhuollon henkilöstökin tarvittaisiin Viljasen mukaan tähdellisempiin töihiin.
– Tarvitsisimme terveydenhuollon henkilöstön ehdottomasti muihin töihin. Hoitovelka sen kuin kasvaa, Viljanen sanoo.
Viljanen suomii Suomen mallin poikenneen koko kriisin ajan eurooppalaisista käytännöistä. Hänen mukaansa nyt olisi viimein pitänyt ottaa käyttöön yleiseurooppalainen käytäntö.
Nykyinen riskimaaluokituskin on Suomessa EU:n suosituksia tiukempi.
"Korkean riskin maasta tehtäisiin tarkistuksia, muutoin pistokokeet riittävät"
Yleinen eurooppalainen käytäntö on, että lähtömaassa liikenneöitsijä tarkastaa rokotustodistukset.
Suomi vaatii tämän lisäksi, että Suomeen saavuttaessa terveysviranomaiset vastaanottavat henkilön, haastattelevat tämän ja tarkastavat asiakirjat.
– Jos henkilö on tulossa erityisen korkean riskin maasta, niin silloin tehtäisiin tietysti kohdennettuja tarkistuksia, mutta muutoin pistokokeet riittävät, Viljanen sanoo.
Viljasen mielestä Suomi seisoo lähtötelineissä, kun muut lähtevät lentoon.
– Me jäimme lähtötelineisiin seisomaan. Kesän kansainvälinen matkailu jo menetettiin. Vaarana on, että tätä menoa menetetään myös joulunajan tärkeää liikennettä, Viljanen sanoo.
Lue lisää: