Soten lisärahantarve on 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana sen jälkeen, kun sote alkaa eli vuonna 2023. Viranomaisten laskelmissa merkittävä syy kustannusten kasvuun on väestön ikääntyminen.
– Näihin laskelmiin on pakko uskoa, kun viranomaiset ovat ne tehneet, sanoo johtaja Eero Laesterä Finnish Consulting Groupista. Finnish Consulting Group on Suomen Kuntaliiton omistama konsulttiyhtiö.
Laesterä on laskenut, että kuntaveroksi muutettuna 6,4 miljardia tarkoittaa viiden prosenttiyksikön korotusta. Veronmaksajien keskusliiton mukaan viisi prosenttiyksikköä merkitsee keskituloiselle 1 800 euroa lisäveroja vuodessa. Keskituloiselle pariskunnalle lisävero olisi 3 400 euroa.
– Saattaa olla, että summa on kaiken lisäksi laskettu hieman alakanttiin, arvioi Kanta-Hämeen sotemuutosta vetävä Jukka Lindberg.
Molemmat soteasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, ketkä joutuvat maksumiehiksi: lopulta lisäkustannukset kaatuvat veronmaksajien niskaan.
Soteuudistus voisi tuoda myös säästöjä
Muutosjohtaja Jukka Lindberg on soteveteraani. Hän on ollut rakentamassa sotea vuodesta 2006 lähtien. Hänestä soteuudistuksella olisi mahdollisuus saada aikaan myös säästöjä, ja niitä on välillä pohdittukin.
– Mutta kovin suurta konkretiaa säästöjen miettimisessä ei ole näkynyt. Nykyisen hallituksen ajatuksissa tuntuu olevan, että palvelut on turvattava eikä kustannuksilla ole perälautaa. Säästöjen etsiminen vaatisi työtä ja poliittista rohkeutta, joka on aika harvinainen luonnonvara, sanoo Lindberg.
Eräs soteuudistuksen lupauksista on, että kaikkialla Suomeen saadaan samat ja yhtä tasokkaat palvelut.
– En jaksa uskoa, että kukaan tosissaan uskoo tähän lupaukseen. Ehkä minimipalvelut saadaan kaikkialle, mutta tasa-arvoisuus ei voine toteutua, sanoo Eero Laesterä.
Lisää tietoa soteuudistuksen rahoituslaskelmista löytyy sivustolta soteuudistus.fi.