Viikonloppuna Puolan puolelta rajaa löytyi kolme kuollutta miestä. Valko-Venäjän puolella puolalaiset rajavartijat näkivät puolestaan kuolleen naisen.
Kuolleet olivat ilmeisesti irakilaisia, jotka menehtyivät hypotermiaan eli kylmyyden seurauksena.
Rajalla tapahtuneista kuolemista oli varoitettu jo aiemmin, sanoo Kalina Czwarnóg puolalaisesta Ocalenie-säätiöstä, joka keskittyy pakolaisten ja maahanmuuttajien auttamiseen.
– Valitettavasti näitä tapauksia on tulossa lisää, ellei tilanne muutu, Czwarnóg sanoo puhelinhaastattelussa Varsovasta.
EU:n Valko-Venäjän vastaiselle rajalle on saapunut poikkeuksellisen paljon siirtolaisia ja pakolaisia keväästä lähtien.
Valko-Venäjän itsevaltainen presidentti Aljaksandr Lukašenka uhkasi jo toukokuun lopulla päästää "huumeet ja siirtolaiset" rajan yli EU:n alueelle vastatoimena unionin Valko-Venäjälle asettamille pakotteille.
Afganistanilaiset työnnettiin takaisin
Kalina Czwarnóg on erityisen huolestunut 32 hengen afganistanilaisen ryhmästä, jossa on viisi naista ja yksi alaikäinen.
Ryhmä on ollut Puolan ja Valko-Venäjän välisellä ei-kenenkään-maalla, lähellä Usnarz Górnyn kylää, jo yli kuusi viikkoa.
Afganistanilaiset eivät pääse Puolaan, eivätkä valkovenäläiset rajavartijat päästä heitä takaisin Valko-Venäjälle.
Ocalenie-säätiön työntekijät ovat pitäneet yhteyttä ryhmään.
– He ovat moneen kertaan sanoneet rajavartijoille hakevansa turvapaikkaa Puolasta ja ovat myös antaneet asianajajille valtuutuksen jättää turvapaikkahakemuksen, Czwarnóg kertoo.
Hänen mukaansa Puolan pitäisi käsitellä turvapaikkahakemukset, koska ryhmä ehti käydä Puolan maaperällä, ennen kuin heidät työnnettiin takaisin rajavyöhykkeelle.
Olosuhteet muuttumassa vaarallisiksi
Olosuhteet rajalla ovat muuttumassa nopeasti huonompaan suuntaan.
– Siellä sataa paljon, ja sää on kylmenemässä. Nämä ihmiset kertovat meille, että suurin osa heistä on sairastunut, eivätkä he selviä enää montaa päivää. Pelkomme on, että joku heistäkin kuolee, sanoo Kalina Czwarnóg.
Osa afganistanilaisista on sairastunut juotuaan vettä läheisestä purosta, toiset kylmyyden seurauksena.
Czwarnógin mukaan valkovenäläiset rajavartijat ovat antaneet afganistanilaisille vanhoja univormuja. Keskiviikkona valkovenäläiset toimittivat ryhmälle myös ruokaa ensimmäisen kerran viikkoon.
Puola julisti rajalle poikkeustilan
Puolan ja Valko-Venäjän rajan tapahtumista on vaikea saada luotettavaa tietoa.
Puolan viranomaiset ovat julistaneet rajaseudulle poikkeustilan ja estäneet toimittajilta ja järjestöjen työntekijöiltä pääsyn rajalle.
Ennen kuin poikkeustila astui voimaan, Ocalenie-säätiö sanoo kuulleensa myös rajalla jumissa olevasta 24 hengen syyrialaisryhmästä. Heihin ei kuitenkaan ole saatu yhteyttä.
– On mahdollista, että rajalla on vielä enemmänkin väkeä, mutta meillä ei ole tästä tietoa, Czwarnóg sanoo.
Puolan pääministerin Mateusz Morawieckin mukaan Valko-Venäjän rajalla on havaittu elokuun alun jälkeen noin 7 000 maahanpyrkijää.
Myös Latviassa ja Liettuassa rajan yli on pyrkinyt satoja siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita Irakista ja muualta Lähi-Idästä. Liettuassa otettiin kesän aikana kiinni yli 4 000 luvattomasti rajan yli pyrkinyttä.
Puolan viranomaisten mukaan Valko-Venäjällä on tällä hetkellä yhä noin 10 000 ihmistä, jotka ovat pyrkimässä rajan yli.
Kalina Czwarnógin mielestä lukuja ja tulijoiden muodostamaa uhkaa liioitellaan Puolassa sisäpoliittisista syistä.
Diktaattori Lukašenka matkanjärjestäjänä
Puola syyttää Valko-Venäjää uuden siirtolaisreitin luomisesta. Puolan mukaan Valko-Venäjä yrittää painostaa Euroopan unionia kostoksi sille määrätyistä pakotteista.
Turkin lentoyhtiö Turkish Airlines ja Valko-Venäjän Belavia lentävät useita lentoja päivässä Istanbulista Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin. Istanbulia on pidetty yhtenä irakilaisten ja muiden siirtolaisten välietappina matkalla kohti Länsi-Eurooppaa.
Irakin valtiollinen lentoyhtiö keskeytti elokuussa lentonsa Minskiin Liettuan painostuksen seurauksena. Tuolloin kävi ilmi, että osa valkovenäläisen matkatoimiston tuomista irakilaisista oli päätynyt Latvian, Liettuan tai Puolan vastaiselle rajalle.
Valko-Venäjän valtiollisella Tsentrkurort -matkatoimistolla on ollut keskeinen rooli rajaliikenteen järjestämisessä ja viisumien myöntämisessä siirtolaisille. Matkatoimisto toimii suoraan presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallinnon alaisuudessa.
Tämä käy ilmi saksalaisen Der Spiegel -lehden ja venäläisen liikemiehen Mihail Hodorkovskin perustaman Dossier-tutkimusryhmän tekemästä selvityksestä. Matkatoimisto on kiistänyt osallisuutensa.
“Turvapaikkahakemukset käsiteltävä”
Kalina Czwarnóg Ocalenie-säätiöstä sanoo, että Lukašenkan sotkeutuminen asiaan ei voi oikeuttaa sitä, että rajalla olevia kohdellaan kaltoin.
Hänen mukaansa Puolan täytyy noudattaa lakia ja kansainvälistä oikeutta: lain mukaan ihmisillä on oikeus hakea turvapaikkaa ja hakemukset on käsiteltävä.
– Sillä ei ole merkitystä, onko tämä osa Valko-Venäjän diktaattorin hybridioperaatiota vai ei. Näitä ihmisiä tulee auttaa joka tapauksessa, Czwarnóg sanoo.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM ovat kehottaneet Puolan viranomaisia sallimaan elintarvikkeiden ja lääkintäavun toimittamisen raja-alueelle.
Järjestöt ovat huolissaan siitä, että ihmisiä käännytetään rajoilla ilman, että heidän tilannetta selvitetään. Huoli koskee muitakin maita kuin Puolaa.
IOM:n ja UNHCR:n mukaan oikeutta hakea turvapaikkaa pitäisi kunnioittaa samalla, kun valtiot turvaavat rajansa.
Entistä useampaa EU:n ulkorajalla sijaitsevaa valtiota on arvosteltu pikakäännytyksistä.
Kroatiaa on syytetty väkivaltaisista otteista, kun se palauttaa ihmisiä rajaltaan Bosnia-Hertsegovinaan. Kreikka taas näyttää työntävän Turkin kautta tulevia siirtolaisia ja pakolaisia takaisin kohti Turkin rannikkoa.
Lue lisää: