Karjalan Sivistysseura pidäy vienankarjalan pagin- da luvendukursan keskustelu- ja lukukurssin (siirryt toizeh palveluh) tämän sygyzyn aigua. Jovensuus eläi opastai Olga Karlova sanou, gu paginkursal hyvin menöy sežo niilöil, kel muamankieli on suomi.
– Karjalazet eletäh Suomen, Ven’an dai muailman eri čuril, da verkokursale hyö piästäh hos kuspäi. Se on hyvä dielo, hos muite emmo ni vastavu.
Maksolline paginkursu algau ligakuun algupuoliškol da se pietäh joga kolmaspäiviä. Kursal opastutah vienankarjalan sanastoh pagizemal da lugemal. Vienankarjalah voit sežo opastuo Kalliolan rahvahanopiston maksollizel verkokursal. Sen ližäkse internetas löydyy J.V. Pankrat’jevan välläh suadavu opastundukniigu Vienankarjalan oppikirja (siirryt toizeh palveluh). Kodimualazien kielien keskuksen (Kotuksen) saital on Karjalan kielen sanakirja (siirryt toizeh palveluh).
Karjalan kieli on suomen lähäzin sugukieli. Se on varavonalaine, da kielel ei ole yhtehisty kirjukieldy.
Karjalan kielen murdehet juatah varzinaskarjalah da livvinkarjalah. Varzinaskarjalas on kaksi alamurrehtu: vienankarjala da suvikarjala. Vienankarjalakse paistah Kainuun päivännouzupuoles, Karjalan tazavallan pohjazes čuras. Karjalan eri murdehis suomenkielizel on kebjiembi ellendiä vienankarjalua.
Vienalazeh kul’tuurupiirih kuulujat kylät Suomes ollah Suomussalmel Hietajärvi da Kuivajärvi. Hietajärvel eli kuolendah sah 2017 Jussi Huovinen, kudamua sanottih vienalazen runonpajon jälgimäzekse oksakse Suomes.
Kuundele:
On sanottu, gu Jussi Huovinen oli vienalazen runonpajon jälgimäine oksu Suomes. Häi kuului runonpajattajien suureh suguh. Vuvvennu 2014 luajitus programmas toimittai Minna Pyykkö oli gostis Jussi Huovizen kois Suomussalmen Hietajärven kyläs. Programmas kuulet Jussi Huovizen pajuo da starinoi luonnos: vahnois mečis, siädy ennustajis lindulois da kummallizis siännenis. Keräl on sežo vienan perindön tundii professoru Pekka Laaksonen.