NAIROBI Minun kaltaiseni eivät ota rokotetta, sanoi taloudenhoitajani Mary kämppikselleni.
Mary oli jälleen tullut hieman flunssaisena töihin. Hän siivoaa kerrostalomme asuntoja kuusi päivää viikossa, eikä neljän lapsen äidillä ole varaa sairastella kotona.
Kun kämppikseni kysyi, oliko hänet rokotettu, vastaus oli ei.
Maryn kaltaisia on Keniassa paljon. He tekevät kovasti töitä pienellä palkalla, elävät usein kädestä suuhun, eikä heillä ole peruskoulua korkeampaa koulutusta – jos sitäkään.
Heitä yhdistää myös toinen asia. He kokevat, että maan hallitus ei tee mitään heidän hyväkseen.
Siksi moni heistä ei halua ottaa rokotetta. Syy ei välttämättä ole se, että itse rokotteisiin ei luotettaisi, vaikka sekin on totta. Heidän on vain vaikea nähdä, miksi hallitus jakaisi kunnollisia rokotteita ilmaiseksi, kun ei muutenkaan välitä heistä.
Keniassa koronatoimet ovat iskeneet kovaa juuri Maryn kaltaisiin ihmisiin.
Esimerkiksi yöllinen ulkonaliikkumiskielto on ollut voimassa jo puolitoista vuotta, eikä loppua ole luvassa.
Siitä kärsivät nimenomaan kädestä suuhun elävät köyhät. Rikkaat kun voivat istua mukavasti muuriensa takana omakotitaloissaan etätöissä.
Keskellä pandemiaa tuli myös ilmoitus, että yksi Nairobin slummialueista, Deep Sea Slums eli Syvän meren slummi, jyrätään pois uuden tien alta. Se tarkoittaa, että noin 15 000 ihmistä on pian vailla kotia.
Ymmärrän, että heidän on vaikea uskoa hallituksen välittävän terveydestään, kun koditkin viedään alta.
Sosiaalisessa mediassa leviää paljon disinformaatiota rokotteista. Väitetään, että ne aiheuttavat hedelmättömyyttä, impotenssia ja lyhentävät elinikää.
Medialukutaito ei ole monella kenialaisella sellaisella tasolla, että he voisivat erottaa feikkiuutiset oikeista. Pelko leviää herkästi.
Toisaalta täällä uutisista on välittynyt länsimaiden pelko Astra Zeneca -rokotetta kohtaan. Monet maat lopettivat rokotteen käytön, kun ilmeni, että murto-osalla rokotetuilla saattaa olla kohonnut riski vakavaan veritulppatautiin.
Sen jälkeen Astra Zenecan rokotteita lähetettiin Afrikkaan.
Ei ihme, jos afrikkalainen miettii: miksi me haluaisimme rokotteita, jotka eivät teille kelpaa?
Yksi rokotteita lähettäneistä maista oli Britannia. Äskettäin se ilmoitti, ettei afrikkalainen rokotepassi kelpaa saarivaltiossa.
Vaikka olisi saanut Astra Zenecan tai Pfizerin ja Biontechin rokotteen Keniassa, henkilöä kohdellaan Britannian rajalla kuin rokottamatonta. Hänet määrätään kymmenen päivän karanteeniin.
Tämä on omiaan lisäämään rokotevastaisuutta. Jos britit lähettävät Keniaan rokotteita, joita eivät sitten kuitenkaan hyväksy omalla rajallaan, mikä järki rokotteen ottamisessa on?
Vaikka rokotetta haluaisikin, sen saaminen ei ole helppoa. Rokotekattavuus on Keniassa tällä hetkellä olematon. Maassa on pulaa rokotteista ja täysin rokotettuja on alle kaksi prosenttia väestöstä, yhden piikin on saanut reilut kolme prosenttia.
Maailman terveysjärjestön tavoite rokottaa 10 prosenttia afrikkalaisista ennen tämän kuun loppua jää haaveeksi – mantereelle on tullut vain kolmasosa tähän vaadittavista rokotteista.
Oman havaintoni mukaan rikkaat ovat täysin rokotettuja, kun taas köyhät eivät ole saaneet ensimmäistäkään piikkiä.
Kuvaavaa on, että Keniassa köyhiä yritetään somessa kannustaa rokottautumaan myös tällä lauseella:
“Jos rokotteet olisivat oikeasti vaarallisia, köyhät olisi rokotettu ensin.”