EU:n tulevilla energialinjauksilla on iso merkitys Suomelle, koska tulevaisuuden sähköntuotannossa on laskettu paljon ydinvoiman varaan.
EU:ssa käydään parhaillaan kovaa vääntöä siitä, luokitellaanko ydinvoima jatkossa kestäväksi sähköntuotantomuodoksi. EU:n loppukeväästä julkaisemalle ensimäiselle kestäviä sähköntuotantomuotoja luokittelevalle llistalle ydinvoima ei yltänyt.
Energiajätti Fortumin johtajan Simon-Erik Ollusin mukaan yhtiön olisi hyvä tietää, miten ydinvoimaan suhtaudutaan, ennen kuin päätöksiä esimerkiksi Loviisan ydinvoimalaitoksen jatkosta tehdään.
EU:n kiistellyt ydinvoimalinjaukset ovat siis pitkittämässä Fortumin päästöstä jopa miljardiluokan investoinnista Loviisaan.
– Meille on tärkeää kun harkitsemme jatkoa, että ydinvoimalle on vahva yhteiskunnallinen tarve ja kysyntä, Ollus sanoo.
EU:n tulevilla energialinjauksilla on iso merkitys Suomen kannalta, koska yksin Fortumin Loviisan laitos on yli 10 prosenttia koko maan sähköntuotannosta. Suomessa on vireillä myös toinen suuri Fennovoiman ydinvoimahanke Pyhäjoelle.
Suomen tulevassa sähköntuotannossa on siis laskettu paljon juuri ydinvoiman varaan.
Fortum on tällä erää käynnistänyt ympäristövaikutuksen arviointiprosessin kahdelle vaihtoehdolle. Joko Loviisan laitokseen investoidaan ja sen käyttöä jatketaan vuoteen 2050 saakka tai toinen vaihrtoehto on, että laitos poistetaan käytöstä nykyisen käyttöiän päätyttyessä 2027-2030.
Fortumin johtaja: Loviisan laitoksen jatkosta tehdään kokonaisarvio
Fortumin johtaja Simon-Erik Ollus sanoo, että Loviisan laitoksen jatkoa pohdittaessa tehdään kokonaisarvio.
– Pohditaan paitsi taloudellisia ja teknisiä seikkoja, niin myös sitä, että ydinvoimalle on vahva yhteiskunnallinen hyväksyntä.
Hänen mukaansa EU:n julkaisema kestäviä tuotantomuotoja luokitteleva lista on sinällään hyvä asia, koska sillä yritetään ohjata rahoitusmarkkinoita kestävään toimintaan ja estää viherpesua.
– Taksonomian tulisi ohjata toimintaa teknologianeutraalisti. Siksi on tärkeää, että myös hiilidioksidipäästötön ydinvoiman tuotanto saisi jatkossa tämän kestävän leiman.
Fortumin johtaja Simon-Erik Ollus toteaa, että EU:n eri tutkimuslaitoksetkin ovat määritelleet ydinvoiman yhtä kestäväksi kuin muut tuotantomuodot, jotka on määritelty kestäviksi.
Hän katsoo, että kyse on nyt poliittisista näkemyksistä. Ydinvoimaa vastustavat jäsenmaat ovat painaneet kovalla voimalla ydinvoimalle ei kestävän leimaa.
Suurista jäsenmaista esimerkiksi Saksa on ollut vahvasti ydinvoimaa vastaan.
– Tieteellisesti ei ole yhtään argumenttia, että ydinvoima ei olisi kestävä. Nämä ovat täysin poliittisia argumentteja, Ollus toteaa.
"Poliittista peliä Suomelle tärkeällä asialla"
Ollus sanoo, että ydinvoimamyönteiset maat eivät ole ehkä ymmärtäneet, miten tärkeä keskustelu ja poliittinen peli Brysselissä on käynnissä. Hänen mielestään ydinvoimamyönteisten maiden tulisi ottaa aktiivisempi rooli.
Alun perin päätös taksonomiasta eli kestävän toiminnan leimasta piti tehdä jo keväällä, mutta sitten päätöstä lykättiin. Tällä hetkellä huhutaan, että päätöstä lykättäisiin jopa vuoden vaihteen yli.
Ollus sanoo, että Saksa on merkittävimpiä niistä jäsenmaista, jotka ajavat vahvasti ydinvoimavastaisuutta.
– Komissio saattaa tässä nyt pelata niin, että lykkää päätöksiä yli Saksan vaalien antaakseen Saksalle vaalirauhan. Tämä on esimerkki siitä, minkälaista poliittista peliä nyt pelataan Suomelle tärkeällä asialla, Ollus sanoo.
Poliittinen keskustelu kuumenee myös kotimaassa
Poliittinen keskustelu on kuumenemassa myös kotimaassa, koska elinkeinoelämä ja oppostiio katsovat, ettei maan hallitus ole ollut riittävän aktiivinen EU:n päydissä.
Oppositiopuolue kokoomus on puolustanut ydinvoimaa niin kutsutussa taksonomiakeskustelussa eli esimerkiksi eri sähköntuotantomuotojen luokittelussa kestäviin ja ei kestäviin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen perää järjen käyttöä ydinvoimakeskustelussa.
– Kannustan pääministeriä tarttumaan puhelimeen ja puolustamaan vahvasti järjenkäyttöä ydinvoimaa koskevassa asiassa. Tämä voisi olla yksi harvoja kilpailuetuja Suomen teollisuudelle, kun siirrytään moninkertaisen määrän sähköä vaativaan aikaan eli vetypohjaiseen raskaaseen teollisuuteen, Mykkänen sanoo.
Kokoomuksen Mykkänen: vaakalaudalla tuhansia työpaikkoja
Mykkäsen mukaan vaakalaudalla on tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Hän viittaa Raahen terästehtaaseen, josta maan hallituskin on ollut huolissaan.
Mykkäsen mukaan taksoniomia eli kestävän tuotannnon määritelmä on keskeinen tekijä siinä, saavutetaanko hiilineutraali Suomi 2030 - luvulla niin, että teollisuuden työpaikat lisääntyvät, eivätkä vähene.
Mykkäsen mukaan EU:n linjauksilla on vaikutusta myös siihen, että kuluttajien sähkölasku pysyisi vastakin kurissa.
Hallitusrintamasta syytöksiä hämmästellään. Myös elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) korostaa, että taksonomialla iso merkitys Suomen teollisuudelle.
– Teollisuuden energiainvestoinneilla on täysin ratkaiseva merkitys siinä, miten onnistumme ilmastotavoitteissa, Lintilä sanoo.
Lintilän mukaan taksonomian merkitys tiedostetaan.
– Jos tällä viikolla nyt on seuraavat puheenjohtajat ja nykyinen puheenjohtaja ja komissaari käyty asian tiimoilta läpi niin ei oikein paljon enempää tällä hetkellä pysty, mutta tietysti vaikuttaminen jatkuu koko ajan ihan samalla tavalla kuin biomassojenkin osalta, Lintilä sanoo.
Energia-alan edunvalvontajärjestön Energiateollisuuden johtajan Jukka Leskelän mukaan ydinvoiman jääminen ulos kestävien energiamuotojen listalta vaikuttaisi sen rahoitukseen, eli rahoituksen kustannukset nousisivat.
– Tämä lähettäisi myös vahvan poliittisen viestin, että ydinvoimaa ei katsottaisi ilmastoneutraalissa energiatulevaisuudessa hyväksyttäväksi tuotantomuodoksi. Tämä voisi vähentää merkittävästi investointeja Suomeen, Leskelä sanoo.
Fortumin johtaja Simon-Erik Ollus sanoo Loviisan ydinoimalaitoksen olevan yksi yhtiön kruununjalokivistä, johon on jo nyt investoitu paljon.
– Olemme todella ylpeitä siitä, mitä Loviisassa teemme. Laitos on käytettävyydeltään ja turvallisuudeltaan maailman huippuluokkaa, Ollus sanoo.
Lue myös: