Keskusta julkisti tavoitteensa ensimmäisiin aluevaaleihin maanantaina. Aluevaalit järjestetään tammikuun loppupuolella.
Puolue haluaa varmistaa, että joka kunnassa säilyisi vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Sote-aseman palvelut voisivat olla erilaisia alueen ihmisten tarpeiden mukaan.
– Uudistus ei saa olla lisäämässä uhkakuvia siitä, että palvelut loittonevat, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko linjasi vaalitavoitteiden julkistamistilaisuudessa keskustan puoluetoimistossa Helsingissä.
Keskustalle on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa lähipalveluita vahvistetaan. Puolue arvioi, että lähipalvelut ovat tärkeä keino purkaa hoitojonoja ja ehkäistä jonojen syntymistä.
Saarikko määritteli, että lähipalveluissa lääkäripalveluja on oltava saatavissa jokaisessa kunnassa.
Saarikko: Linjavaali lähipalveluiden ja keskittämisen välillä
Saarikon mukaan sote-uudistus ei saa tarkoittaa sitä, että palvelut keskittyvät, vaan jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus saada palveluja yhdenvertaisesti.
– Aluevaali on linjavaali lähipalveluiden ja keskittämisen välillä, Saarikko määrittelee.
Saarikon mukaan kysymys on erityisesti korostunut keskustan ja kokoomuksen näkemyseroista.
– Voiko uusi, vahvojen vastuiden aluehallinto olla kuitenkin myös turvaamassa lähipalvelut jokaiseen kuntaan, Saarikko kuvailee näkemyseroa.
Keskustan puheenjohtaja arvelee, että keskusta ja kokoomus löytävät helposti yhteistä talouden vastuullisuudessa, mitä tulevilta sote-päättäjiltä edellytetään. Keskusta suhtautuu myönteisesti myös siihen, että alueilla on useita erilaisia paveluntuottajia, vaikka puolue pitää vahvaa julkista vastuuta palveluista tärkeänä.
Keskustan tulostavoite aluevaaleissa on, että enemmistö hyvinvointialueista olisi keskustajohtoisia.
Annika Saarikko ei ole vielä itse päättänyt, onko hän ehdolla aluevaaleissa. Jos on, hän asettuisi ehdolle Varsinais-Suomen aluevaltuustoon. Saarikon kotikunta on Oripää.
Lääkäreitä syrjäseuduille opintolainan anteeksiannolla
Keskusta olisi valmis siihen, että opetusministeriössä valmistelussa olevaa opintolainojen alueellista hyvitysmallia kokeiltaisiin lääkärien saamiseksi syrjäseuduille.
– Opintolainan anteeksianto, hyvitys valtiolta, jos vastaanottaa työn uran alkuvaiheessa valmistumisen jälkeen alueelta, jonne lääkäreitä ei muuten olisi saatavilla, Saarikko kuvaili.
Esimerkiksi Norjassa on käytössä alueellinen opintolainan hyvitysmalli.
Harvaan asutulle maaseudulle töihin muuttavat saavat opintolainaansa anteeksi 2 600 euron edestä vuosittain. Lainan korot pitää maksaa itse. Riittävän kauan maaseudulla asumalla laina pyyhkiytyisi kokonaan pois.
Palvelusetelit mukaan turvaamaan viikon hoitotakuuta
Annika Saarikko arvelee, että palvelusetelit tulevat yhä vahvempaan rooliin siinä, että hoitotakuu toteutuisi terveydenhoidossa.
Kun uudet hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023, määräaikaa hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon pääsyyn tiukennetaan kiireettömässä hoidossa kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään.
Sen lisäksi, että keskusta haluaa taata vähintään yhden sote-aseman joka kuntaan, puolue tavoittelee nykyistä parempaa työarkea ja työpaikkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstölle.
Keskusta havittelee myös sitä, että yhdellä yhteydenotolla sote-asemalle ihminen pääsisi oikea-aikaiseen hoitoon.
Annika Saarikko hahmotteli, että erikoissairaanhoito voisi olla yhä vahvemmin sote-asemien arkea esimerkiksi digitaalisten etäpalvelujen avulla.
Lisäksi tavoitteen pitäisi olla, että sosiaali- ja terveydenhoidon henkilöstö liikkuisi enemmän kuin palvelujen käyttäjät.
Keskusta havittelee lisää toimintoja hyvinvointialueille
Annika Saarikko pitää aluevaaleja ja hyvinvointialueita lähtölaukauksena uudelle maakuntahallinnon tasolle.
– Keskustalle sopii, että maakuntiin tullaan siirtämään myös muita tehtäviä.
Saarikko kääntäisi katseen ensin maakuntaliittoihin sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin.
Keskusta: Yhtään paloasemaa ei saa lakkauttaa
Uudet hyvinvointialueet vastaavat myös oman alueensa palo- ja pelastuslaitoksista. Keskustan mielestä yhtään paloasemaa ei saa lakkauttaa aluehallintouudistuksen vuoksi.
Keskusta muistuttaa, että sopimuspalokuntien toimintaedellytykset on turvattava. Sopimuspalokunnat osallistuvat sammutus- ja pelastustoimintaan sekä onnettomuuksien ehkäisyyn niin kuin ne ovat alueen pelastustoimen kanssa sopineet.
Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille
Vuodesta 2023 alkaen julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta vastaa kuntien sijaan hyvinvointialue. Aluevaaleissa valitaan päättäjät aluevaltuustoon, jotka linjaavat, miten kunkin alueen palvelut järjestetään.
Uudet hyvinvointialueet työllistävät noin 180 000 työntekijää.
Hyvinvointialueita on Suomessa 21. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa alueensa sote-palveluista.
Ennen uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaa noin 200 eri organisaatiota.
Aluevaaleissa aluevaltuustoihin valitaan 59–89 valtuutettua hyvinvointialueen koosta riippuen. Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuun alussa 2022.
Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja vaan tänä vuonna valittu kaupunginvaltuusto toimii myös aluevaltuustona.
- Katso, joko sinua kiinnostava kansanedustaja on kertonut aikooko hän ehdolle aluevaaleihin. Ylen kyselyyn vastasi 115 edustajaa.
Voit keskustella aluevaaleista tiistaihin 28.9. 2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.
Katso lisää: