Hyppää sisältöön
Mielipide
Venäjä

Erkka Mikkonen: Puolustusministeri Šoigu takasi Venäjän vilpillisten vaalien tuloksen ja nyt hän jatkaa Venäjän varustautumista pian alkavaan suursotaan

Kremlille vaalit ovat kansallisen turvallisuuden kysymys, johon ulkovallat yrittävät sekaantua. Samalla Venäjän asevoimat on nostanut taisteluvalmiuttaan lähestyvän suursodan varalta, kirjoittaa Mikkonen.

MOSKOVA Venäjän tv-kanavilla seurattiin tarkasti, kuinka puolustusministeri Sergei Šoigu äänesti maahanlaskujoukkojen erikoisprikaatin vaalipaikalla.

Puolustusministeri työnsi vaalilipukkeensa läpinäkyvään uurnaan kolmipäiväiseksi pidennetyn äänestysajan alkumetreillä ja kehotti kaikkia sotilaita seuraamaan esimerkkiään.

– Ei ole epäilystäkään, että myös tällä kertaa äänestäminen sujuu organisoidusti ja aktiivisesti, kuten on aina tapahtunut, Šoigu sanoi (siirryt toiseen palveluun) kameran edessä.

Venäjän mediassa seurattiin laajasti, kuinka puolustusministeri Sergei Šoigu äänesti syyskuussa järjestetyissä duuman vaaleissa. Kuva: Vadim Savitsky / AFP

Puolustusministeri tiesi, mistä puhui.

Kahden päivän päästä, ennen kun äänestyspaikat olivat edes sulkeutuneet ilmoitettiin (siirryt toiseen palveluun), että 99,8 prosenttia asevoimien äänioikeutetuista oli äänestänyt. Samalla puolustusministeriöstä vakuuteltiin, ettei minkäänlaista äänestämiseen painostamista tapahtunut.

Todellisuudessa duuman vaalit olivat Kremlin tiukasti kontrolloima operaatio.

Ensin hallinto esti liian vaarallisiksi katsomiensa oppositiopoliitikkojen pääsyn ehdokkaiksi. Sitten se varmisti halutun lopputuloksen manipuloimalla ja väärentämällä äänestyksen kulkua ja sen tuloksia.

Näytösvaaleilla haluttiin esittää tuki presidentti Vladimir Putinin valtajärjestelmälle ja sen ajamalle sotilaallista voimaa ihannoivalle maailmankuvalle.

Siksi onkin luonnollista, että juuri puolustusministeri Sergei Šoigu asetettiin valtapuolueen listalla kärkiehdokkaaksi. Pian 30 vuotta Venäjän hallituksissa työskennellyt Šoigu on presidentin läheinen liittolainen.

Puolustusministeri Sergei Šoigu (vas.) lomaili yhdessä presidentti Vladimir Putin kanssa Siperiassa syyskuussa. Kuva: Alexei Druzhinin / Russian Presidential Press and Information Office/TASS All Over Press

Puolustusministeriä pidetään myös Putinin ystävänä.

Parivaljakolla on tapana viettää yhdessä vapaa-aikaansa Siperiassa. Viimeksi media kertoi (siirryt toiseen palveluun) Putinin ja Šoigun yhteisestä lomasta syyskuun alussa, vain viikkoa ennen vaaleja.

Venäjää hallitsevan eliitin ajattelu tuntuu lähtevän siitä, että maa on vihollisten ympäröimä.

Sekä Venäjän johto että Kremliä lähellä oleva media syyttävät yhtenään ulkovaltoja yrityksestä sekaantua maan sisäisiin asioihin.

Šoigu hyökkäsi elokuussa myös Suomea vastaan. Hän varoitti (siirryt toiseen palveluun) Helsingissä sijaitsevasta "Venäjän-vastaisesta propagandan keskuksesta", jolla puolustusministeri ilmeisesti viittasi muutama vuosi sitten perustettuun Euroopan hybridiosaamiskeskukseen.

Ulkoista uhkaa korostetaan (siirryt toiseen palveluun) niin ikään heinäkuussa hyväksytyssä Venäjän kansallisen turvallisuuden strategiassa. Tämä ulko- ja sotilaspolitiikkaa ohjaava asiakirja katsoo läntisten vaikutteiden olevan vaaraksi Venäjän itsenäisyydelle ja ulkovaltojen pyrkivän ajamaan maan poliittiseen kaaokseen.

Vaalit ovatkin Kremlille kansallisen turvallisuuden kysymys.

Oppositiopoliitikkoja on syytetty jo aiemmin "ulkovaltojen agenteiksi", mutta duuman vaaleja edelsi myös ennennäkemätön painostuskampanja riippumatonta mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan.

Kymmeniä viestimiä ja yksittäisiä toimittajia julistettiin ulkomaisiksi agenteiksi. Myös vaalitarkkailuliike Golos lisättiin kesällä agenttilistalle. Luokittelu velvoittaa muun muassa tekemään viranomaisille tarkkaa tiliä toiminnasta.

Ilmoituksia vaalivilppiepäilyksistä on väitetty maan mediassa ulkovaltojen tehtailemiksi. Venäjän ulkoministeriö puolestaan syyttää Yhdysvaltoja ja Euroopan unionia vaaleihin sekaantumisesta.

Ulkoisella uhalla pelottelemista pidetään tapana pönkittää Kremlin valtaa.

Propagandan avulla venäläiset halutaan saada uskomaan, että he ovat piiritetyssä linnakkeessa, jota länsimaat uhkaavat joka suunnasta. Silloin kansan odotetaan kerääntyvän tueksi vahvan johtajansa ympärille.

Venäjän puolustusministeriö kutsui toimittajia syyskuussa Kaliningradin alueelle seuraamaan Zapad 2021 -sotaharjoituksia. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Mutta entä jos Kremlissä ajatellaan oikeasti, että länsi valmistelee Venäjän pyyhkimistä maailmankartalta?

Ylen haastattelema riippumaton sotilasanalyytikko Pavel Felgenhauer sanoo, että Venäjällä eletään nyt sotaa edeltävää aikaa. Hän viittaa lähes yhdeksän vuoden takaiseen tapahtumaan (siirryt toiseen palveluun). Silloin Venäjän asevoimien komentaja Valeri Gerasimov ja puolustusministeri Šoigu esittelivät presidentti Putinille Venäjän puolustussuunnitelman.

Felgenhauerin mukaan Venäjä alkoi tuolloin valmistautua suursotaan, jonka uskotaan alkavan 2020-luvulla. Asevoimat ovatkin siirtyneet pitämään yllä jatkuvaa taisteluvalmiutta.

– Arvion mukaan joihinkin näihin aikoihin, lähimmän vuoden tai kahden kuluessa sodan pitäisi alkaa. Me olemme valmiit siihen, venäläinen sota-analyytikko sanoo.

Erkka Mikkonen

Kirjoittaja on Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja. Hän kommentoi tässä blogissa naapurimaan ajankohtaisia asioita ja korostaa, että Venäjää ja venäläisiä ei pidä sekoittaa keskenään.

Lue lisää:

Erkka Mikkonen: Armeijan ja laivaston lisäksi Venäjä on saanut uusia liittolaisia “tulipallon tavoin iskevistä ihmeaseista”

Erkka Mikkonen: Haluavatko venäläiset sotaa? Ainakin kansalaisia valmistellaan sitä varten

Suosittelemme sinulle