Juhannuksena 2020 seinäjokelaisen Outi Korkiamäen pää ajeltiin kaljuksi.
Pari kuukautta aikaisemmin, huhtikuussa, Korkiamäki oli saanut rintasyöpädiagnoosin. Ensin oli poistettu rinta ja tyhjennetty kainalo, kesäkuussa alkoivat sytostaatti- ja sädehoidot.
Diagnoosin myötä moni asia muuttuu, Korkiamäki sanoo. Ensin tuli pelko selviämisestä, sitten hoidoista ja niiden vaikutuksista omaan itseen ja ulkonäköön. Esimerkiksi hiuksiin.
– Jos vakavasti sairastuu niin tietenkin silloin ulkonäkö on toissijainen asia, mutta ei se helppoa aina ollut katsoa itseä ja muiden reaktioita kun oma ulkonäkö muuttuu.
Korkiamäki oli yrittänyt olla koskematta hiuksiinsa, ettei ainakaan edesauttaisi niiden lähtemistä. Muutamassa viikossa mitta kuitenkin täyttyi ja hän otti omasta kampaamostaan koneen mukaan juhannuksenviettoon.
– Päätin, etten ala kattella tätä. Veljeni ja hänen tyttöystävänsä kanssa ajoimme tukkani pois, Korkiamäki kertoo.
Tukka lähti, ja pysyi poissa koko hoitojen ajan.
Syöpähoidoissa hiuksensa menettävällä on oikeus peruukkiin, joten Korkiamäkikin haki sellaisen. Tarjolla olleet mallit ja värit eivät kuitenkaan miellyttäneet, eikä peruukki tuntunut päässäkään hyvältä, joten sen käyttö jäi.
– Päästelin menemään kaljuna. Ajattelin, että jos jollekin on ongelma, että meikäläinen on kalju, saa olla.
Yhteiskunta on muuttunut
Syöpädiagnoosi on shokki, jonka myötä tulee pelko. Selviänkö tästä, kuolenko. Millaisia hoidot ovat, löytyykö minulle sopiva ja toimiva lääke.
Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluiden päällikkö Taina Häkkinen on kohdannut syöpään sairastuneita ja näiden omaisia vuosikymmenten ajan. Hän tuntee ihmisten reaktiot.
Hiustenlähtö on yksi näkyvä vaihe hoitoprosessia.
– Moni sanoo syövän konkretisoituvan silloin, kun hiukset alkavat lähteä. Se voi olla raju kokemus, Häkkinen sanoo.
Suhtautuminen syöpäsairauksiin on muuttunut. Syöpä ei enää ole yhtä kuin kuolema eikä ole häpeä kertoa sairastuneensa syöpään, Häkkinen sanoo.
Myös suhtautuminen hiusten menettämiseen on muuttunut. Yhä useampi sairastunut, etenkin nuoret, valitsevat olla käyttämättä peruukkia. Niin ei ollut vielä jokin aika sitten.
– Sanoisin, että ehkä noin 10-15 vuotta sitten suhtautuminen alkoi muuttua. Siihen saakka oli oletus, että käytetään peruukkia. Hyvä, että semmoisesta on päästy pois eikä yhteiskunta ole enää niin tiukkapipoinen kuin aiemmin.
Häkkinen korostaa jokaisen oikeutta omaan valintaan. Hoitojen takia hiuksensa menettäville annettava maksusitoumus peruukin hankintaan on tärkeä juuri sen takia, että sen hankkiminen ei jää rahasta kiinni.
– Ehdottomasti. Pitää olla [maksusitoumus]. On oltava sairastuneen oma ratkaisu, käyttääkö peruukkia.
Tunteikkaita tilanteita
Peruukkiasiantuntija Jukka Lautamaja on kohdannut työssään lukuisia syöpähoitojen takia hiuksensa menettäneitä henkilöitä.
Hän tietää, että peruukkiostokset herättävät monesti tunteita. Silloin ei mennä bisnes edellä, Lautamaja miettii.
– Olemme erilaisia ja reagoimme eri lailla. Jos itkettää, antaa mennä, se kuuluu näihin juttuihin, Lautamaja sanoo.
Lautamaja arvelee, että naisille hiustenlähtö voi olla kovempi paikka kuin miehille.
– Yhteiskunta luo paineet naisille. Hiukseton nainen on harvinaisempi kuin hiukseton mies.
"Miksi pitäisi näyttää sairaalta"
Outi Korkiamäen hiukset ovat jo kasvaneet takaisin. Ne alkoivat kasvaa noin kuukausi hoitojen lopettamisen jälkeen.
Hän ihmettelee edelleen sitä, miten vähän hiuksettomuudella hänelle itselleen oli lopulta vaikutusta. Hiusten menettämisen pelko oli kuitenkin todellinen.
– Pelko siitä, miltä tulen näyttämään, pitääkö mua kaikki hirviönä. Voinko mä itse katsoa itseäni peilistä tai voiko kumppani katsoa minua enää muuten kuin ajatellen "sä olet sairas". Se on pelottavaa.
Korkiamäki on viritellyt keskustelua hiusten merkityksestä syöpäsairaan identiteetille kampaamonsa sosiaalisessa mediassa. Keskustelut ovat saaneet hyvän vastaanoton.
– Syövästä ja syöpähoidoista puhutaan, mutta siitä, miltä tuntuu kun hiukset oikeasti lähtevät ja kaljuuntuu, puhutaan tosi vähän. Pelkällä hiustenlähdöllä voi kuitenkin olla mielelle ja ulkonäölle suuri vaikutus.
Hiusten menettämisen pelko on toissijainen verrattuna kuolemanpelkoon. Kaljuuntuminen ja muut syöpähoitojen aiheuttamat ulkonäön muutokset tekevät kuitenkin sairauden näkyväksi kaikille – olenko sairas vai voinko olla kuin ennenkin.
Outi Korkiamäki muistuttaa, että sairastuneellakin on oikeus olla oma itsensä. Valita ja toimia niin, että itsellä on mahdollisimman hyvä olo – tarkoittaapa se sitten peruukkia, peruukittomuutta tai muuta ulkonäköön panostamista.
– Jos olet sairastunut, miksi pitäisi näyttää sairaalta. Varsinkin jos ehostamalla itseään saa siitä iloa ja se tuntuu hyvältä. Edes tänään.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 28. syyskuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: