Jos ennusmerkit pitävät paikkansa, Arkadianmäellä on luvassa tiukkoja puheenvuoroja, kun eduskunta alkaa käsitellä ensi vuoden talousarvioesitystä tänään tiistaina.
Budjetin lähetekeskustelulle on varattu aikaa koko tämä viikko. Lähetekeskustelun jälkeen budjettiesitys siirtyy eduskunnan valiokuntien käsiteltäväksi.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama viiden puolueen hallitus viimeisteli esityksensä valtion ensi vuoden tuloista ja menoista budjettiriihessä syyskuun alussa.
SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n budjettineuvottelut ovat olleet ajoittain myrskyisiä.
Keväällä kehysriihi, joka oli samalla hallituksen puoliväliriihi, kesti peräti kahdeksan päivää, eikä syyskuun budjettiriihikään valmistunut ihan alkuperäisessä aikataulussa.
Budjettiriihestä kuoriutui ulos talousarvioesitys (siirryt toiseen palveluun), jonka menojen loppusumma on lähes 65 miljardia euroa. Tulot eivät riitä menojen kattamiseen. Alijäämäksi arvioidaan ensi vuonna 6,9 miljardia euroa.
Oikeisto-opposition ensimmäinen syytös onkin, että hallituksen väärä talouslinja johtaa velan kasvuun, vaikka talous on korkeasuhdanteessa.
Hallitus puolustautuu sillä, että koronakriisin menoperintö jatkuu vielä ensi vuonna. Talouspolitiikka on elvyttävää myös ympäri Eurooppaa.
Pysyvätkö hallituksen rivit koossa?
Hallituksen sisällä tiukimmat budjettiväännöt ovat liittyneet ilmastopolitiikkaan. Vastakkain ovat olleet erityisesti keskusta ja vihreät.
Eduskuntakeskustelun yksi kiinnostava aihe onkin, miten hallituksen rivit pysyvät budjetin käsittelyssä yhtenäisinä.
Ilmastoasioissa oppositiosta erityisesti perussuomalaiset haastaa hallituksen politiikkaa. Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Riikka Purra pääsee näyttämään keskustelussa puhetaitonsa.
Budjettiriihen jälkeen keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko nosti hallituksen pöydälle vielä uuden riidanaiheen, kun hän raotti mahdollisuutta ansiotulojen veronkevennyksille vaalivuoden 2023 budjetissa.
Talouskasvu uhkaa hiipua vaalien alla
Valtiovarainministeriön tuoreen talouskatsauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan talouskasvu uhkaa jäädä lyhyeksi pyrähdykseksi.
Hallituksen näkökulmasta ongelmallista on, että talouskasvu näyttää hiipuvan kevään 2023 eduskuntavaalien aikoihin.
– Talouden elpyminen jatkuu syksyllä varsinkin niillä toimialoilla, joita koronarajoitukset vielä tällä hetkellä koskevat. Sen seurauksena talouskasvu pysyy vahvana myös loppuvuonna ja jatkuu vuonna 2022. Bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 3,3 prosenttia, 2,9 prosenttia vuonna 2022 ja 1,4 prosenttia vuonna 2023, valtiovarainministeriö arvioi.
Saarikon mukaan palkkaveron kevennyksillä voitaisiin vahvistaa kulutuskysyntää ja tukea kasvua ja työllisyyttä, jos kasvu on hiipumassa.
Oppositio haastaa hallituksen verolinjaa
Verokeskustelu tarjoaa oppositiolle mahdollisuuden lyödä kiilaa hallituksen sisälle.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tyrmäsi veronkevennykset ja myös vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on suhtautunut niihin epäilevästi, sillä hallituksen pöydällä on edelleen myös vaatimuksia menojen leikkauksista.
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin puolusti valtiovarainministeri Saarikon veroavausta eduskunnan kyselytunnilla, kun oppositiosta erityisesti kokoomuksen edustajat hiillostivat hallituksen yhtenäisyyttä.
Kokoomuksen mielestä ministerien puheet veronkevennyksistä ovat vain poliittista teatteria. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo syytti lauantaina Ylen Ykkösaamussa Saarikkoa "falskista tempusta". Värikästä kielenkäyttöä on odotettavissa myös eduskunnan suuressa salissa.
Oikeisto-oppositio on arvostellut Marinin hallitusta julkisten menojen holtittomasta lisäämisestä.
Hallituspuolueet kyselevät opposition leikkauslistoja
Hallituspuolueet ovat vastanneet opposition esittämiin talousmoitteisiin vaatimalla oppositiota kertomaan, mitkä menot ovat turhia.
Oppositiosta perussuomalaisten leikkauslista (siirryt toiseen palveluun) on ollut johdonmukainen koko vaalikauden ajan. Perussuomalaiset karsisi muun muassa maahanmuuttokuluista ja kehitysyhteistyörahoista.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjettien kärjessä ovat olleet työllisyyttä vahvistavat rakenteelliset uudistukset. Kokoomus on vaatinut muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista
Oppositiopuolueet esittelevät omat vaihtoehtobudjettinsa vuodelle 2022 myöhemmin syksyllä.
Lisää aiheesta: