Energiapuun kysyntä kasvaa vauhdilla lähivuosina, kun turpeen ja hiilen poltto vähenee energiasyistä. Näin arvioivat Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n metsätoimialan kenttäjohtaja Timo Leskinen ja Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen.
Samaan aikaan polttolaitoksilla käytettävän puun laatu kapenee. Euroopan unionin komissio haluaa, että polttokattiloihin menee vain puuta, jolle ei ole muuta käyttöä.
– Niin sanottu karsittu ranka tulee rajautumaan pois energiakäytöstä tämän vuosikymmenen aikana, ehkä jo lähivuosina. Jäljelle jää nuorten metsien harvennuspuu, hakkuutähteet ja metsäteollisuuden sivutuotteet, Tykkyläinen sanoo.
Käytännössä siis metsien harventaminen on entistä kannattavampaa.
– Kun kysyjiä on useampia, se heijastuu totta kai myös hintatasoon, Leskinen sanoo.
Metsäteollisuus ruokkii energiantuotantoa
Puun kysyntä kasvaa myös metsäteollisuudessa. Tykkyläinen arvioi, että se johtaa kilpailuun metsäteollisuuden ja energiatuotannon välillä ja ohjaa energiatuotantoa entisestään kohti heikompilaatuisen puun käyttöä.
Toisaalta metsäteollisuuden parantunut tilanne voi hyödyttää myös energiapuolta, joka voi käyttää teollisuuden jämäpuuta.
– Metsäteollisuuden hyvä suhdanne heijastuu myös sieltä tulevien sivutuotteiden määrän kasvuna energiapuolella, Leskinen sanoo.
Puun polttoa energialaitoksissa halutaan kuitenkin suitsia EU:n lainsäädännöllä ilmastosyistä. MTK:n vinkkelistä se ei näytä lupaavalle.
– Olemme huolissaan, mitä Brysselin päässä tapahtuu. Etelä-Savossa metsätalouden osuus tuloista on Suomen suurinta, Timo Leskinen sanoo.
Leskisen mielestä ympäristönäkökulman ja metsien käytön voi yhdistää.
– Metsät tarjoavat ratkaisun myös ilmastohaasteeseen. Meillä on selkeä ajatus, että kasvun lisäämisen ja samaan aikaan metsien hyödyntämisen kautta lisätään hiilinielua metsissä.
"Lämpöpumput ovat 2030-luvun ratkaisu"
Puun poltto energialaitoksissa vähenee 2030-luvulla, ennustaa Markus Tykkyläinen. Polttolaitoksista tulee hänen mukaansa selkänoja, joka turvaa lämmön koteihin häiriötilanteissa.
– Meillä pitää olla muita kustannustehokkaita lämmöntuotantoratkaisuja. Uskon, että lämpöpumppu eri muodoissaan tulee olemaan ratkaisun ytimessä. Se pystytään toteuttamaan kustannustehokkaasti suuressa mittakaavassa kaukolämpöverkon yhteydessä.
Lämpöpumpuilla voidaan ottaa lämpöä esimerkiksi maaperästä, ilmasta tai vesistöistä.
Sellaisesta on jo rohkaisevia kokemuksia Etelä-Savossa. Iso merkikonttiin pakattu hybridilaitos on tuottanut lämpöä auringosta ja ilmasta Puumalassa puolisentoista vuotta.
– Olen itsekin yllättynyt hyvistä tuloksista, vaikka olen opiskellut energiatoimialaa ja tehnyt alan töitä kohta 30 vuotta. Niin se vain on teknologia kehittynyt, Tykkyläinen hämmästelee.
Voit keskustella aiheesta 30. syyskuuta kello 23.59 asti.