Hyppää sisältöön

Yrittäjä Hanna Gullichsen pettyi asuntolainaa hakiessaan, eikä hän ole ainoa – sääntely saa pankit painamaan paniikkinappulaa, kun tuloja ei voi ennustaa

Asiantuntijan mukaan työelämän murros näkyy väistämättä pankkien luottopäätöksissä. Epävarmassa asemassa olevien mahdollisuus saada luottoa heikkenee tai hinta nousee. Erityisesti tämä koskee yrittäjiä.

Hanna Gullichsen alkoi haaveilla omistusasunnosta vasta hiljattain perheen kasvaessa. Aikaisemmin hän on ollut tyytyväinen vuokra-asuja. Lainaneuvottelujen hankaluus tuli yllätyksenä. Yrittäjä koki, etteivät pankit halunneet ymmärtää hänen toimialaansa ja hahmottaneet yrityksen tulevaisuuden näkymiä. Kuva: Nella Nuora / Yle

Yrittäjän asuntohaaveen toteutuminen voi olla hankalaa - tai kotiunelma lipuu kokonaan tavoittamattomiin.

Tämän sai kokea helsinkiläinen yrittäjä Hanna Gullichsen, joka jakoi piinallisen lainanhakuprosessinsa päätteeksi kokemuksensa Instagramiin. Pankkien suhtautumisesta asuntolainahakemuksiin seurasi värikäs keskustelu.

Työelämän pirstaloituessa lainatiskillä törmätään useammin tilanteeseen, jossa asiakkaan tulojen säännöllisyys on hankalasti arvioitavissa. Silloin pankki voi joutua näyttämään hakemukselle punaista valoa.

Yle perehtyi yrittäjän asuntolainaprosessin kipukohtiin haastattelemalla useita yritys- ja pankkimaailman asiantuntijoita. Joidenkin näkemysten mukaan pankkitoimintaa ohjaava sääntely muuttuu hitaammin kuin pankkien toimintaympäristö. Tätä mieltä on muun muassa OP-ryhmän pk-yritysasiakkaista vastaava johtaja Heikki Peltola.

Myös Säästöpankin liiketoimintajohtaja Kari Suutari toteaa, että sääntely on rakennettu palkansaajakotitalouksien näkökulmasta makrotalouden ohjaamiseksi, eikä raivaajana ole ollut pienyrittäjä asuntoluototuksineen.

– Sääntelyssä voisi olla viisasta katsoa vahvemmin pienyrittäjänkin näkökulmaa, hän toteaa.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja sekä vakuutus- ja pankkitoiminnan dosentti Olli-Pekka Ruuskanen muotoilee asian niin, että työelämän murros ja työmarkkinoihin liittyvät riskit näkyvät väistämättä myös luottopäätöksissä. Epävarmassa asemassa olevien mahdollisuus saada luottoa heikkenee tai luoton hinta nousee.

– Yrittäjän gloria voi olla kaukana, kun pankki tekee lainapäätöksiä, Ruuskanen sanoo.

Huono kohtelu sai luopumaan toivosta

Ruuskasen mukaan myös pankkien lainahakemukset on laadittu säännöllisiä tuloja saavalle unelma-asiakkaille - eikä yrittäjä epävarmuustekijöineen sovi muottiin.

Hän ei ole mielipiteineen yksin.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo, että lainaneuvottelujen kipukohdat havaittiin jo vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Pandemian myötä yrittäjät eivät ole myöskään nostaneet yrityksestään itselleen palkkaa aiempaan tahtiin, vaikka liiketoiminta olisi sujunut hyvin. Syynä on varautuminen.

Asuntolainaan liittyy enemmän tunteita ja unelmia kuin muihin lainoihin. Siksi myös kielteinen lainapäätös kirpaisee. Kuva: Nella Nuora / Yle

Yrittäjän asuntolainan hakemisen ongelmat nousivat esille sosiaalisessa mediassa, kun somevaikuttaja ja yrittäjä Hanna Gullichsen kertoi oman kokemuksensa. Lainaprosessi sai hänet tuntemaan olevansa pankille ylitsepääsemätön riski ja huono asiakas. Hän kertoo lähettäneensä seitsemän sähköistä lainahakemusta. Yhteenkään ei vastattu.

– Kerran jo luovutimme.

Kokemuksen jakamisesta tuli keskustelunavaus. Lukuisat yrittäjät ja muut pankin kohteluun pettyneet kertoivat tarinansa.

Pankit kiistävät epätasa-arvon

Pankit eivät katso, että yrittäjä olisi lainaneuvotteluissa huonommassa asemassa kuin säännöllistä palkkaa nauttiva lainanhakija.

Yle haastatteli tätä juttua varten yritysasiakkaisiin perehtyneitä asiantuntijoita OP-Ryhmästä, Säästöpankista, Nordeasta, POP Pankista ja S-Pankista.

Jokainen Ylen haastattelemista pankkien edustajista toteaa, että pankeilla on aito halu ymmärtää yrittäjän kokonaistilanne. Laina myönnetään aina, kun sille on edellytykset.

OP-Ryhmästä perustellaan, ettei epätasa-arvo näy lukujenkaan valossa. Viime vuosina yrittäjäasiakkaiden asuntoluottohakemuksia on hylätty saman verran kuin muiden kotitalouksien.

Suomalainen yrittäjä on pienituloinen

Yhteiskunta kannustaa vahvasti alkamaan yrittäjäksi. Ruuskasen mukaan se on hyvä, mutta mielikuvaan yrittäjistä liittyy myös harhakuvia.

Kerrataan. Suomessa on noin 300 000 yritystä (siirryt toiseen palveluun) (Suomen Yrittäjät). Lukuun eivät sisälly maa-, metsä- ja kalatalouden yritykset, kuten maitotilalliset. Kaksi kolmasosaa yrittäjistä työskentelee yksin.

93 prosentissa yrityksistä on alle kymmenen työntekijää. Ruuskasen mukaan yrittäjien sijoittumisessa tuloluokkiin on voimakas kahtiajako. 18 prosenttia yrittäjistä sijoittuu parhaiten ansaitsevaan kymmenykseen ja 20 prosenttia on alimmassa tuloluokassa.

Yksi asia on selvä: Yrittäjällä on yrittäjän riski, kuuluipa hän mihin näistä tahansa.

Tuloluokkien lisäksi yrittäjyyden lähtökohdille voi myös kaksi kategoriaa: Mahdollisuusyrittäjyyttä ja olosuhteiden sanelemaa yrittäjyyttä. Palkkatyömarkkinoilla ei ole aina oman alan tarjontaa.

Olli-Pekka Ruuskasen mukaan asuntolainaan liittyviä haasteita ei tule välttämättä ajatelleeksi yrittäjäksi ryhtyessään. Sääntelyyn kuuluva säännöllisen lainanmaksukyvyn painottaminen saattaa yllättää sievoisen käsirahan säästäneenkin.

Palkansaajan kotitalouden menojen, tulojen, omaisuuden ja velkakuorman suhteuttaminen asunnon arvoon on helpompaa kuin yrittäjän. Pienyrittäjän kohdalla arvioitavana ovat lisäksi yrityksen tulot, menot, varallisuusasema ja suunnitelmat. Muuttujat siis tuplaantuvat.

“Kaltoinkohtelu voi tulla shokkina”

Muihin lainoihin verrattuna asuntolainaan kiteytyy erityinen merkitys ja voimakkaita tunteita. Omistusasunto nähdään avaimena vaurastumiseen ja säästämiseen.

– Mahdollisesti vastaan tuleva kaltoinkohtelu voi tulla aikamoisena shokkina, Ruuskanen sanoo.

Gullichsenilla on ollut yhteinen firma puolisonsa kanssa kuusi vuotta.

Aluksi yritys kustansi kirjoja, nyt suuri osa tuloista tulee sosiaalisen median vaikuttajamarkkinoinnista ja yritysten konsultoinnista. Somevaikuttajalla tarkoitetaan sosiaalisessa mediassa tiliä ylläpitävää henkilöä, joka tuottaa vakiintuneesti sisältöä seuraajilleen.

Siinä ongelman alkulähde onkin: yritys ei ole pudotettavissa minkään perinteisen toimialan lohkoon.

– Yritys kehittyy koko ajan sen mukaan, mitä haluamme tehdä – mielekästä duunia, johon meillä on iso palo.

Gullichsen sanoo, että rahasta puhumisen tabu tulisi rikkoa. Lainaprosessin aikana hän tunsi olevansa tilanteensa kanssa yksin ja ajatteli, että kaikkien muiden lainaneuvottelut sujuvat jouhevammin. Kun hän kertoi kokemuksestaan sosiaalisessa mediassa, moni muu avautui vastaavista kokemuksista. Yrittäjä toivoo myös, että pankit perustelisivat päätöksensä selkeästi siinäkin tapauksessa, ettei lainaa myönnetä. Kuva: Nella Nuora / Yle

Gullichsen kokee, etteivät pankit halunneet käyttää aikaansa ymmärtääkseen hänen toimialaansa ja sen potentiaalia.

– Tiesimme olevamme todella pedantteja raha-asioissa. Katsomme kauas ja varaudumme.

PTT:n Ruuskanen muistuttaa, ettei pankki ei myönnä lainoja yhteisen hyvän vuoksi, vaan liiketoimintanaan. Yrittäjä näyttäytyy riskipitoisempana asiakkaana kuin vakituisessa työsuhteessa oleva.

– Järjestelmä voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, jos käsitys omasta taloudellisesta asemasta eroaa pankin arviosta, Ruuskanen toteaa.

Pankit ovat myöntäneet, että asuntokaupan vilkastuessa käsittelyajatkin ovat pidentyneet. Kesällä pankkien hitaus jarrutti asuntokauppoja. Osa pankkien asiakkaista ajoi satoja kilometrejä ympäri Suomea vapaiden aikojen perässä.

Yllättävä vinkki johti lainalupaukseen

Aina mielipiteet yritystoiminnan tulevaisuudennäkymistä eivät kohtaa. Vaikka pankki ymmärtäisi yrittäjän hyvät aikeet, stopin voivat tehdä myös pankkitoiminnalle asetetut ehdot.

Palataan peruskriteeriin: luottoa voidaan myöntää vain juoksevaa hoitokykyä vastaan, ei omaisuutta. Pankkisääntelyn tehtävänä on pankkien ja koko rahoitusjärjestelmän vakauden turvaaminen.

– Sen tehtävänä ei ole arvioida luotonmyönnön oikeudenmukaisuutta. Paitsi siltä osin, että riskit hinnoitellaan oikein, PTT:n Ruuskanen sanoo.

Vastuulliseen pankkitoimintaan kuuluu pistää rahahanat kiinni riskitasojen noustessa liian suuriksi. Taas törmätään sanaan riski.

Yrittäjä, jonka toinen pankki näkee negatiivisena riskinä, voi olla toisen mielestä myöskin riski, mutta positiivinen sellainen.

Koronan ja etätyön myötä ihmiset ovat kaivanneet lisää tilaa ympärilleen. Kiihtynyt asuntokauppa on näkynyt lainahakemusten käsittelyajan venymisenä. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Lopulta kollega vinkkasi, että Hanna Gullichsenin kannattaisi ottaa yhteyttä kotiseutunsa pankkiin. Se muutti kaiken.

Gullichsen koki, että pankki halusi ymmärtää, miten yritys toimii, ja millaisia asiakkaita sillä on. Myös yrityksen koronan aikana aikaansaama kasvu otettiin huomioon. Pankki ei nähnyt estettä lainalupauksen antamiselle.

– Toki pankit valitsevat asiakkaansa. Pienemmissä konttoreissa ei voida kilpailla marginaaleilla, mutta minulle asiakaspalvelu on ykkösjuttu, yrittäjä pohtii.

Osa Ylen haastattelemista pankkiryhmistä toimii valtakunnallisesti, eli vaikkapa Somerolla jätetty lainahakemus voidaan käsitellä Vihdissä. Osa pankeista taas toimii alueellisesti.

OP:n Peltolan mukaan kaikilla pankeilla on yhteiset riskienhallinnalliset periaatteet ja kriteerit.

Erot näkyvät liiketoiminnan painopisteissä. Esimerkiksi jokainen osuuspankki on itsenäinen toimija, jolla voi olla erilaisia tavoitteita kasvun suhteen.

Päätöksentekoa ohjaavat myös maakuntien elinkeinoelämän erityispiirteet: Esimerkiksi osa maakunnista on riippuvainen yksittäisistä työllistäjistä.

Säästöpankin Kari Suutari on tehnyt suurimman osan urastaan asiakastyötä ja aloittanut pienestä maaseutupankista. Perinteisesti asiakastuntemus on perustunut siihen, että pankit ovat tunteneet paikalliset lainanhakijat. Nyt luottopäätöksissä korostuvat sääntelyn edellyttämä asiakkaaseen liittyvän datan käsittely ja luottosääntelyn mukaisten ehtojen tekninen täyttyminen.

– Yritystoiminnan erityispiirteitä ei voida huomioida samaan tapaan kuin silloin, kun sääntely mahdollisti kaikkien luottopäätökseen vaikuttavien seikkojen huomioinnin vapaammin, ja asiakas tunnettiin henkilökohtaisesti, Suutari sanoo.

Lue lisää aiheesta:

Lainaruuhkat koettelevat asunnonvaihtajien hermoja – pankki ajattaa Minna Maneliusta 500 kilometriä ympäri Suomen: "Missä työssä tällainen palvelu on mahdollista?"

Suosittelemme sinulle