Hyppää sisältöön

Tuomas A. Laitinen voitti 15 000 euron suuruisen AVEK-mediataidepalkinnon – teoksia ovat innoittaneet muun muassa mustekalat

Tuomas A. Laitinen käyttää teoksissaan muun muassa videota, ääntä, lasia, algoritmeja sekä kemiallisia prosesseja. Häntä kiinnostaa tutkia taiteessaan elämän monimuotoisuutta.

Tuomas A. Laitinen
Lasi on tärkeä materiaali taiteilija Tuomas A. Laitiselle. Kuva: AVEK/ Riitta Supperi
Miia Gustafsson

Tuomas A. Laitinen (s. 1976) palasi eilen Sloveniasta, missä hänen videoteoksensa on esillä museossa. Lähes parin vuoden koronatauon jälkeen Laitisesta oli mukava päästä paikan päälle katsomaan, millaisessa tilassa oma teos on.

– Oli virkistävää tavata taas ihmisiä ja museoväkeä.

Hyviä uutisia on muitakin: Laitinen on valittu tämän vuoden AVEK-palkinnon voittajaksi. Kopioston osana toimiva, audiovisuaalista kulttuuria tukeva AVEK myöntää 15 000 euron suuruisen palkinnon vuosittain tunnustuksena luovasta työstä.

Laitisen taidetta ei ole helppo määritellä. Materiaaleina hän käyttää lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä: videota, lasia, ääntä, algoritmeja, kemiallisia prosesseja. Kaiken höystää filosofinen lähestyminen taiteeseen.

Laitinen itse määrittelee monikerroksista taidettaan näin:

– Tällä hetkellä tärkeimmältä tuntuu symbioottinen prosessi. Se miten eri elämänmuodot kohtaavat.

Slovenian lisäksi Laitisen taidetta on tällä hetkellä esillä myös New Yorkissa. Siellä olevassa yksityisnäyttelyssä on teoksia, jotka ovat saaneet innoituksensa mustekaloista. Laitista kiinnostaa eri elämänmuotojen tutkiminen.

– Haluan tutkia ja ymmärtää, millaista on muiden eliöiden oleminen maailmassa.

Usein ajatukset johtavat toiseen. Mustekaloihin perehtyessään Laitinen kiinnostui meristä ja syventyi sitä kautta entistä syvemmälle ympäristökysymyksiin.

Lasi on tärkeä materiaali

Tänä vuonna AVEK-palkinnon voittajan valitsi italialainen Paolo Bertolin, joka vaikuttaa Venetsian elokuvajuhlien ohjelmakuraattorina. Häneen teki vaikutuksen Laitisen taiteen yllätyksellisyys.

– Hänen monimuotoinen tuotantonsa on yhtä lailla arvoituksellista ja paljastavaa, ajankohtaista ja ajatonta. Se myös esittää taiteilijan tilojen, esineiden ja kuvien luojana, joka peilaa maailman tilaa muuttaen sen kuitenkin joksikin muuksi, lähes houreiseksi, Bertolin perustelee valintaansa tiedotteessa.

Laitisella on ollut yksityisnäyttelyjä muun muassa Emmassa ja Helsinki Contemporary -taidegalleriassa. Lisäksi Laitisen teoksia on ollut esillä muun muassa Kiasmassa, Sydneyn Biennaalissa ja Helsinki Biennaalissa.

Hiljattain päättyneessä Helsinki Biennaalissa Laitiselta oli nähtävillä työ ΨZone. Helsingin Vallisaaren holvimaisessa tilassa oli esillä lasiveistoksia, videota ja ääntä.

– Tässä teoksessa tärkeää oli kehollisuus, miten taiteen voi tuntea. Halusin luoda tilaan hengittävän ekosysteemin.

Lasi on ollut jo pitkään tärkeä materiaali Laitisen taiteessa.

– Lasi on olennainen elementti tieteen historiassa. Sen avulla on voitu nähdä erittäin lähelle ja kauas.

Tuomas A. Laitisen PsiZone-teos
Tuomas A. Laitisen ΨZone-teos Helsinki Biennaalissa. Ensimmäistä kertaa järjestetty taidetapahtuma päättyi viime viikonloppuna . Kuva: HAM/ Maija Toivanen

Seuraavaksi Laitinen työstää musiikkia. Taiteilija julkaisee loppuvuonna ensimmäisen sooloalbuminsa. Musiikki on sävelletty jatkumona Helsinki Biennaalin teokselle. Laitisen musiikille ei löydy sopivaa tyylilajia, mutta hän itse kuvailee tulevaa levyään näin.

– Se on ikään kuin keskiaikaista musiikkia avaruusaluksella. Jonkinlaista ambientmusiikkia.

Laitinen on iloinen, että kokeileva ja monimuotoinen taide saa tunnustusta. AVEK-palkintorahat hän aikoo käyttää taiteen tekemiseen.

Lue lisää:

Helsinki Biennaali on menestys: Vallisaaressa kävijöitä jo 75 000 – järjestäjä pahoittelee ruuhkaa, mutta iloitsee nykytaiteen uudesta yleisöstä

Kuusi vinkkiä Helsinki Biennaaliin: lintudisko ja lahoavien puiden äänet ovat saarikävelyn erikoisimpia teoksia

Suosittelemme sinulle