Saksalaisille lämmitys- ja sähkökulut ovat jo pitkään olleet kotitalouden suurimpia vuotuisia menoeriä. Thomas Winkler asuu puolisonsa kanssa omakotitalossa Berliinin ulkopuolisessa taajamassa.
Taloa lämmitetään maakaasulämmöllä. Lämmityskulut vaihtelevat vuosittain 2 500–3 000 euron välillä. Tämän lisäksi tulee vielä noin 600 euron sähkölasku talouden muusta sähkönkulutuksesta.
– Kuluja tulisi vielä enemmän, jos lämmittäisimme talomme sähköllä, Winkler sanoo.
Korkeat lämmityskulut syntyvät vanhan talon huonosta eristyksestä, tietotyöläinen myöntää. Kahden hengen sähkölämmitteisessä kerrostaloasunnossa pariskunnan sähkökulut liikkuisivat vain noin 50 eurossa kuukaudelta.
"Olen vaihtanut sähköyhtiötä kolmasti"
Winkler on kuitenkin tyytyväinen Saksan energiamarkkinoihin, joilla kuluttajat voivat vapaasti valita sähköyhtiönsä. Hyvien tarjouksien sekä halutessaan vastuullisen sähköntuottajan valitsemiseen joutuu tosin käyttämään paljon aikaa.
– Suurinta osaa ihmisistä sähkötarjouksien vertailu ärsyttää. Minä olen vaihtanut tarjoajaa aina silloin, kun se on juolahtanut mieleeni, ehkä kolme kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana, Winkler kertoo.
– Kuluttajana haluaisin tietenkin maksaa mahdollisimman vähän kaikesta. Mutta poliittisesti valveutuneena ihmisenä ymmärrän, että siirtymä pois fossiilisista energialähteistä on kallista, Winkler sanoo.
Hiilen käytön hinta kasvaa
Puhuessaan energiasiirtymän kalleudesta Winkler tulee viitanneeksi erääseen energiamarkkinoiden perustekijään.
Ilmastonmuutoskriisin vuoksi hiili on arvioitu energiamuodoista haitallisimmaksi. Sen poltosta pyritään pois, ja hiilen käytölle asetetaan yhä kalliimmaksi käyvä hinta.
Kun jokin energiatuotannon muoto on yskinyt, on tasapaino aikaisemmin voitu aiemmin palauttaa turvautumalla johonkin toiseen energialähteeseen – kuten hiileen. Mutta nyt hiilenkin hinta on huipussaan, muistutetaan talousuutistoimisto Bloombergin artikkelissa.
Economist-julkaisun mukaan hiileen heijastuu Kiinan vaikutus.
Aasian mahdit hamuavat energiaa
Eurooppalaisten käyttämän sähkön hinnan kallistumisen yksi syy löytyykin Aasiasta. Kiina ja Japani ovat varmistaneet tuotantonsa toimintaedellytyksiä talveksi hamstraamalla nestemäistä kaasua. Tämä on korottanut sen hintaa, arvioi Bloomberg.
Lisäksi tämän vuoden alkupuoliskolla Eurooppaan tuotiin nestemäistä kaasua 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020.
Muitakin syitä sähkölaskun kasvulle on. Yksi niistä on luonto.
Viime talvi oli ankara, mikä kulutti Euroopan kaasuvarastoja. Tuulivoima – tärkeä muun muassa Britanniassa – on puolestaan ollut vaikeuksissa. Tähän on syynä yksinkertaisesti se, että Pohjanmerellä ei ole tuullut tarpeeksi.
Vähätuulinen vuosi nosti sähkön hintaa
Saksalaiset maksavat sähköstään eurooppalaisessa vertailussa ennätyshintoja. Tällä hetkellä sähkön hinta liikkuu 31,94 eurosentissä kilowattitunnilta.
Sähkön hinta määräytyy paitsi markkinoilla olevien sähköntarjoajista, myös valtion määräämästä sähköverosta. Saksassa sähkövero on 52 prosenttia, mikä on EU-maiden huipputasoa.
Saksa käyttää veroja esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden rakentamiseen. Maa luopuu vuoteen 2022 mennessä ydinvoimasta, ja hiilivoiman vähittäinen alasajo lisää omalta osaltaan paineita kasvattaa uusiutuvien osuutta maan energiantuotannossa.
Saksassa sähkön hinnan nousua selittää myös se, että vähätuulinen kesä sekä sateinen kevät vähensivät tarjolla olevan uusiutuvan sähkön määrää markkinoilla.
Kaasun myötä sähkön hinta ylös
Sähkön hinta voi nousta myös silloin, kun sähköverkko ei salli tarjonnan turvaamista ostamalla virtaa naapurista. Tässä suhteessa esimerkiksi Britannian katsotaan olevan heikoilla.
Eurooppaa koettelee myös se, että kaasun tuotanto on takellellut kahdessa tärkeässä toimittajamaassa, Norjassa ja Venäjällä. Syynä on kaasukenttien uudisrakentaminen ja huoltotyöt.
Nämä tekijät nostavat kaasun hintaa, mikä vaikuttaa myös sähkölaskuun. Vuonna 2019 EU:n piirissä 23 prosenttia sähköstä tuotettiin kaasun avulla. Ydinvoimalla tuotetun sähköenergian määrä oli vain kolme prosenttiyksikköä suurempi.
Näiden tekijöiden ohella arvioidaan, että hintapainetta lisää myös maailmantalouden elpyminen koronapandemian jälkeen.
Lue lisää: