Hyppää sisältöön

Pakkolunastuksista tulossa suuri riita: Hallitus kiistelee korvauksista, MTK valittaa vantaalaistilan lunastuksesta ihmisoikeustuomioistuimeen

Hallituksen porvaripuolueet ovat vasemmiston ja vihreiden kanssa riidoissa pakkolunastuslain uudistamisesta. MTK puolestaan valitti EIT:hen, että Vantaa lunasti vanhan sukutilan maita liian halvalla.

MTK:ta närkästyttää tapaus, jossa Vantaa pakkolunasti maita 300 vuotta saman suvun hallussa olleelta tilalta. Tilan päärakennus pihapiireineen jää edelleen perikunnan haltuun. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Maiden pakkolunastuksista on tulossa yksi syksyn suurista riidanaiheista. Kiistaa käydään niin maan hallituksessa kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, jos se ottaa MTK:n tekemän valituksen käsittelyyn.

Hallituksessa kiistanaiheena on laki kuntien oikeudesta pakkolunastaa maata. Pakkolunastuslaki on menossa uusiksi, mutta keskusta ja RKP ovat maanomistajille maksettavista korvauksista eri linjoilla kuin SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.

Yksimielisyyden puuttuessa laki lähti kesällä lausuntokierrokselle riitaisena.

Lausuntokierroksella olleen esityksen mukaan maanomistajille maksettaisiin pakkolunastettavien maiden markkina-arvoa vastaavan korvauksen päälle 15 prosentin automaattinen korotus, vaikka hallituspuolueissa ei ole korvausprosentista sopua.

Hallituslähteiden mukaan vasemmistopuolueiden ja vihreiden ajama taso on nollassa tai sen lähellä, kun taas keskustassa ja RKP:ssä on ymmärrystä jopa maanomistajien etujärjestöjen vaatimukselle, että korvaustasoa nostettaisiin Ruotsin tasolle eli 25 prosenttiin.

Hallituksen on määrä ratkoa ristiriitaa ensi kuussa, ja keskusteluista odotetaan vaikeita. Kiistaa on siitäkin, koplataanko riita lunastuslaista yhteen hallituksen toisen lakihankkeen, maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen kanssa, mikä voisi myös vaikeuttaa ratkaisua entisestään.

Toissaviikolla päättyneen lausuntokierroksen palaute oli ristiriitaista. Maanomistajia edustavat järjestöt, kuten MTK, kiittelivät korvaustason nostamista, mutta Kuntaliitto tyrmäsi sen täysin kestämättömänä ja virheellisenä.

Esimerkiksi Sipoon kunta ennakoi lausunnossaan, että 15 prosentin korvaus lopettaisi kuntien tekemät vapaaehtoiset raakamaakaupat kokonaan ja johtaisi lunastusmäärien kasvuun. Syynä on, että maanomistaja saisi pakkolunastuksen kautta aina 15 prosenttia vapaaehtoisella kaupalla saatavaa korvausta enemmän.

Kuntien taas olisi Sipoon lausunnon mukaan maksettava vapaaehtoisista kaupoista ainakin 15 prosenttia markkina-arvoa enemmän, mistä syntyisi hinnankorotuskierre.

Porvaripuolueiden ajaman lainmuutoksen tavoitteena on turvata maanomistajan asema ja varmistaa, että lunastuksesta maksetaan perustuslain edellyttämä täysi korvaus. Hallitusohjelman mukaan uudistuksen tulee kuitenkin turvata myös kuntien maapolitiikka.

Ideologinen jännite on ilmeinen, sillä porvaripuolueille kyse on omaisuudensuojasta ja vasemmistolle siitä, päättääkö maankäytöstä asuntorakentamista suunnitteleva kunta vai maidensa arvonnoususta hyötyvä maanomistaja.

MTK hakee periaatteellista ratkaisua vanhan vantaalaistilan maiden lunastuksesta

Maanomistajien etujärjestö ajaa muutosta lunastuskorvauksiin myös uutta oikeustietä.

MTK on vienyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Vantaan kaupungin tekemän pakkolunastuksen. Perusteena on, että lunastuksen korvaustaso rikkoo MTK:n mielestä Euroopan ihmisoikeussopimuksen omaisuudensuoja-artiklaa.

Riidan keskiössä on Vantaan kaupungin pakkolunastama, Saraksen tilaan kuulunut maa-alue, joka oli 300 vuotta saman suvun hallussa. Pakkolunastustettu 43 hehtaarin alue oli osa Saraksen 70 hehtaarin tilasta.

Kaupunki lunasti alueen 3,25 miljoonalla eurolla. Se on noin neljännes summasta, jota rakennusliike oli aiemmin tarjonnut maista tilan omistavalle Saraksen perikunnalle.

MTK tulkitsee, että maiden markkina-arvo on huomattavasti korkeampi kuin Vantaan maksama korvaus.

Saraksen perikunnalla oli vuonna 2007 alustava sopimus peltojen myymisestä rakennusyhtiö SRV:lle, joka tarjosi perikunnan mukaan maista noin 12 miljoonaa euroa. Kaupunki ei halunnut antaa alueelle kaavoituslupaa, ja tarjous raukesi.

MTK:n mukaan kyse on maanomistajille isosta periaatteellisesta ja taloudellisesta kysymyksestä, johon halutaan linjaus ihmisoikeustuomioistuimelta.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo, että vastaavanlaisia tapauksia on eri puolilla Suomea paljon muitakin. Hänen mukaansa ongelma on joidenkin kuntien hanakkuus käyttää pakkolunastuksia, vaikka olisi muitakin toimintatapoja.

– Kaupunkien ei tule tehdä itse bisnestä sillä, että maa-alueita lunastetaan alihintaan ja haetaan arvonnousua itselle, Marttila syyttää.

Verovaroin tehdyt investoinnit nostavat maan arvoa

Maapolitiikan kehittämispäällikkö Matti Holopainen Kuntaliitosta sanoo, että kysymys on siitä, kenelle kuntalaisten yhteisesti maksamien investointien tuotto kuuluu. Holopaisen mukaan se on laaja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuskysymys.

Saraksen lunastetut maat sijaitsevat Vantaalla Kivistön kaupunginosassa, ja ne rajoittuvat etelässä asutukseen ja katuverkkoon. Alueelta on 1,5 kilometriä Kivistön juna-asemalle, jonka ympärille Vantaa suunnittelee tiivimpää rakentamista, laajimmillaan kahden kilometrin päähän.

Vihreä konkaripoliitikko Osmo Soininvaara kirjoitti tapauksesta (siirryt toiseen palveluun), että Saraksen maatilan arvo rakennusmaana on täysin Vantaan ja valtion yhdessä rahoittaman kehäradan ansiota. Hänen mukaansa on oikeudenmukaista, että kehäradan tuottama arvonnousu kuuluu Vantaalle.

Korkein hallinto-oikeus päätti toissavuonna, että Vantaan kaupunki voi pakkolunastaa Saraksen alueet, vaikka ne omistava perikunta ei sitä halua. Maaoikeus päätyi viime vuonna (siirryt toiseen palveluun)samalle kannalle, ja piti perintötilan lunastussummaa perusteltuna ja oikeudenmukaisena. Tilan päärakennus pihapiireineen jää edelleen perikunnan haltuun.

MTK:ta korpeaa, että uudisrakentaminen on mahdollista vain kunnan maille

MTK:n mukaan ongelmana on, että kunnat eivät lähtökohtaisesti halua antaa kaava-alueiden maanomistajien päästä hyötymään suunnitelluista rakennushankkeista vaan hankkivat maa-alueet itselleen ennen kaavoitusta, tarvittaessa lunastamalla.

Lakimies Leena Kristeri MTK:sta sanoo, että maanomistajat ovat ottaneet pakkolunastuksista yhteyttä MTK:hon ympäri Suomea enemmän kuin aiemmin.

– Pakkolunastuksen uhka on olemassa, ja se pelottaa ihmisiä, Kristeri sanoo.

MTK arvostelee, että kunnat voivat nykylakien turvin toimia niin, etteivät ne salli uudisrakentamisen kaavoittamista muulle kuin kunnan omistamalle alueelle.

MTK:ta korpeaa, että vapaaehtoiset kauppaneuvottelut eivät ole tasapuolisia, jos toisella osapuolella on mahdollisuus ottaa maat väkisin.

Kuntaliiton Holopaisen mukaan pakkolunastus on viimeinen, harvaan käytetty keino, jos kunta ei pysty hankkimaan maata muuten.

Holopainen korostaa, että ensimmäinen vaihtoehto on aina vapaaehtoisesta kaupasta neuvotteleminen, joka kestää toisinaan pitkään.

Saraksen tapauksessa Vantaa oli aiemmin tarjoutunut ostamaan pakkolunastukseen päätyneen alueen 2,6 miljoonalla eurolla, mutta hinnasta ei syntynyt yksimielisyyttä.

Suosittelemme sinulle