Lohenpyyntikiellon pelättiin vievän Utsjoen matkailijat, mutta toisin kävi. Matkailijoita on vieraillut Suomen pohjoisimmassa kunnassa niin paljon, että yrittäjät puhuvat ennätyskesästä ja -syksystä.
– Täällä on ollut aivan valtavasti vaeltajia, kotimaan matkailijoita ja Norjaan menijöitä silloin, kun sinne on sattunut pääsemään, Utsjoen Hotellin hotellipäällikkö Eeva Kaulanen kertoo.
Hän ei ole koskaan aiemmin nähnyt vastaavaa ryntäystä, vaikka on ollut mukana Utsjoen matkailutyössä pitkään, ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla.
Ilo on kuitenkin jäämässä lyhytaikaiseksi. Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio epäilee tämän kesän ryntäyksessä olevan melkoisesti koronalisää. Lisäksi lohenpyynnin rajoitukset Tenolla jatkuvat suurella todennäköisyydellä ensi kesänäkin.
– Vaarana on, että kotimaan matkailijat siirtyvät jälleen ulkomaan matkailijoiksi, jos emme pidä tätä meidänkin aluetta houkuttelevana, hän pelkää.
Korvaako pyöräily lohen?
Kunnanjohtaja kertoo, että tulevaisuudessa matkailijoiden houkuttelemiseksi pitää tehdä ennakkoluulotonta työtä. Markkinoinnissa pitää tuoda esiin Utsjoen omaleimaista luontoa ja sitä, että siellä on muutakin kuin lohi ja Teno.
Pyöräily on yksi merkittävä vaihtoehto lohimatkailun korvaajaksi, kunhan tarvittava infra saadaan vain kuntoon.
Valtiotakin pyydetään apuun Utsjoen äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamien ongelmien ratkaisuun. Kunnassa havitellaan valtiolta jopa yhdeksän miljoonan euron pottia pyöräilyreitistön parantamiseksi.
Kiertoajelu Utsjoelta Kaamaseen ja sieltä Karigasniemen kautta takaisin Utsjoelle on pääasiallinen kehittämiskohde.
– Meillä on suunnitelmissa Tenontie 970:n muuttaminen kansainvälisesti kiinnostavaksi pyöräilyreitistöksi. Siihen liittyy kyläkohtaiset kevyenliikenteenväylät, Tieva-Niittyvuopio kertoo.
Onko lohi yliarvostettu?
Loheen perustuvan matkailun merkitys on tänä kesänä mietityttänyt alueen yrittäjiä. Lohen merkitystä matkailun vetovoimatekijänä on ehkä liioiteltu tai ainakin yliarvioitu.
– Mie en näe, että kalastus olisi ollut niin iso asia enää tänä päivänä täällä kuin se joskus oli, Eeva Kaulanen sanoo.
Utsjoella on huomattu olevan muitakin vetovoimatekijöitä kuin lohi. Kaldoaivin maasto ja Nuorgamin Pulmankijärven alue ovat vetäneet puoleensa runsaasti matkailijoita.
– Onhan tämä aivan ainutlaatuinen maasto. Utsjoki on monelle valkoinen läntti, käymätön paikka Suomen kartalla, Kaulanen jatkaa.
Utsjoella toimivat matkailuyritykset ovat olleet täynnä koko kesän. Ruskasesonkina jouduttiin myymään usein eiootakin, kun väki pakkautui Utsjoen kyliin. “Kulkulantalaiset” olivat joukolla liikenteessä.
Matkailun ja kaikkien elinkeinojen kehittämistä haittaa asuntopula.
– Täällä on hirvittävä asuntopula. Ei tänne saada henkilökuntaa, jos ei ole tarjota asuntoja, Kaulanen tietää.
Ministeri lupaa tukea, summasta ei tietoa
Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) lupaa tukea, mutta ei osaa arvioida summia tässä vaiheessa.
– Norjan kanssa tehty sopimus Tenon kalastuskiellosta on ollut merkittävä ja Utsjoen kunta on siitä joutunut erityisesti kärsimään. On hyvä, että on hallituksessa tehty äkillisen rakennemuutoksen päätös, Paatero sanoo.
Valtio pyrkii rahoittamaan äkillisen rakennemuutoksen halvaannuttamia alueita erillisellä rahoituksella. Aikaisemmin tällaista ÄRM-rahoitusta voitiin ohjata vain taantuville teollisuuspaikkakunnille.
Nyt tukea voidaan suunnata myös muun elinkeinon, kuten esimerkiksi matkailun, edellytysten romahtamisesta kärsiville kunnille.
Lue myös:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 30.9. kello 23 saakka.