Jos valtion rahakirstun käyttö olisi Vaasan vaalipiirin kansanedustajista kiinni, Suomen ja Ruotsin yhdistävän sillan suunnittelua ei muitta mutkitta hoidettaisi budjettirahalla ainakaan ennen seuraavia eduskuntavaaleja vuonna 2023.
Yle kysyi Vaasan vaalipiirin kansanedustajilta, pitäisikö budjettirahaa suunnata Merenkurkun ylittävän sillan suunnitteluun tällä vaalikaudella.
Kysymykseen vastanneista viidestätoista kansanedustajista kahdeksan näkee sillan ylipäätään tärkeänä, kuusi suhtautuu hankkeeseen varauksin ja yksi ei ilmaise kantaansa.
Lue seuraavaksi: Unelma Merenkurkun sillasta muuttui visiosta konkreettisiksi laskelmiksi, jotka on tarkoitus nyt selvittää
Ei rahoiteta ainakaan nyt
Kyselyyn vastanneista kansanedustajista kahdeksan ei rahoittaisi hanketta nyt.
Moni ei-kortin nostaneista laittaisi etusijalle tieverkon surkean kunnon parantamisen, osa taas totesi yhteyden Ruotsiin toimivan uuden Wasalinen laivan ansiosta jo muutenkin hyvin.
Mikko Ollikainen (r.) Maalahdesta näkee, että lyhyellä vaalikauden loppuajalla olisi siltahanketta tärkeämpää rahoittaa Vaasan akkuhanketta. Hän toteaa, että matkustaja-alus Aurora Botnia huolehtii nyt Suomen ja Ruotsin välisistä yhteyksistä, joten hän ei siksi rahoittaisi Merenkurkun siltaa nyt. Ollikainen kannattaa kuitenkin alustavan kartoituksen käynnistämistä ja pitää siinä tärkeänä luontoarvojen pohtimista
Mikko Savola (kesk.) Ähtäristä huolehtisi ensin poikittaisyhteyksistä, laivaliikenteestä sekä tie- ja junaliikenteen yhteyksistä.
Vaasalainen Jukka Mäkynen (ps.) haluaa ensin nähdä, kuinka uusi laiva tyydyttää rahti- ja matkustajatarpeen. Hän palaisi siltahankkeeseen seuraavalla vaalikaudella.
Seinäjokelainen Pasi Kivisaari (kesk.) priorisoisi jäljelläolevan vaalikauden aikana Vaasan seudulla akkutehdashanketta.
Perussuomalaisten Juha Mäenpää IImajoelta haluaa ensin nähdä ulkomaisten rahoitustakin tarjonneiden yritysten laskelmat ennen kuin laittaisi hankkeeseen valtion rahaa.
Kauhavalainen Janne Sankelo (kok.) ei osaa sanoa, pitäisikö siltahanketta rahoittaa nyt. Hän kuitenkin kallistuu vastauksessaan sille kannalle, että suunnittelu voitaisiin käynnistää sitten, jos eurooppalaisella tasolla asia alkaa kiinnostaa. Miljardien eurojen siltahankkeen sijasta Sankelo suuntaisi valtion rahat hälyttävässä kunnossa olevaan tieverkkoon. Hänen mielestään yhteys Ruotiin toimii jo nyt Aurora Botnia-laivan ansiosta.
Ei tarkoittaa jatkossa kyllä tai ehkä
Usean kansanedustajan ei-vastaus piti sisällään myös kyllä-vastauksen.
Osa edustajista kannattaa hanketta, mutta tietää, ettei budjettirahoituksen saaminen näin nopeasti uuteen isoon hankkeeseen ole realistinen toive.
Vaasalainen Matias Mäkynen (sd.) pitää siltahanketta hyvänä, mutta ei vaatisi hankkeelle valtion rahaa enää tällä vaalikaudella. Hän toteaa, että parhaillaan käynnissä on selvityksiä muun muassa julkisen ja yksityisen rahan tarpeesta siltahankkeessa. Mäkysen mukaan ennen varsinaisia suunnitelmia on myös tarpeen selvittää muun muassa data- ja sähkönsiirtokaapeleiden linjoja.
– Asia etenee nyt yllättävänkin nopeasti muun muassa Merenkurkun neuvostossa. Pidän kuitenkin epärealistisena, että sillan suunnitteluun saataisiin valtion investointirahoitusta enää tällä vaalikaudella, kommentoi Mäkynen.
Anders Norrback (r.) Närpiöstä ei näe realistisena, että hankkeelle saataisiin valtion rahaa näin nopeasti ja vastaa siksi ei. Hänen mielestään sillan pitäisi kuulua seuraavalla vaalikaudella seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan, sillä maat yhdistävä silta hyödyttäisi koko Suomen vientiä. Hankkeen pohjaksi kaivataan Norrbackin mukaan perusteellista selvitystä ja kartoitusta. Hän näkee, että Vaasan akkuhankkeidenkin vuoksi siltaa tarvitaan.
Kansanedustaja ja ministeri Mika Lintilä (kesk.) Toholammilta vastaa "ei".
– Suunnittelun pitäisi ehdottomasti lähteä liikkeelle. Tälle kaudelle raamit on jo lyöty kiinni, joten rahoitus olisi vaikea toteuttaa. Voisin toki sanoa, että pitäisi heti laittaa miljoona euroa tähän, mutta sanomisella ei olisi merkitystä.
Lintilä kannattaa Merenkurkun sillan rakentamista sinänsä. Hänestä kannattaisi tutkia, voisiko sillan toteuttaa valtion rahoituksen sijaan markkinataloudellisesti. Lintilä muistuttaa, että Suomella on edessään isoja miljardiluokan ratahankkeita, joiden lisäksi nyt siis ehdotetaan siltahanketta. Hän tietää, että jokainen alue painottaa oman hankkeensa tärkeyttä oli se sitten tunnin juna Helsingin ja Turun välillä tai vaikkapa silta Merenkurkun yli.
Viisi kannattaa välitöntä käynnistämistä
Viiden kansanedustajan mielestä suunnittelu tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti.
Paula Risikko (kok.) Seinäjoelta kannattaa suunnittelun käynnistämistä heti. Hänestä on hyvä päästä hankkeessa alkuun.
Vaasalainen Joakim Strand (r.) kannattaa sitä, että Suomen ja Ruotsin valtiot panostaisivat hankkeeseen, sillä EU-varoja on jo saatu kiinteän yhteyden analysointiin vuoropuhelussa kansainvälisten sijoittajien kanssa.
Kansanedustaja ja ministeri Antti Kurvinen (kesk.) Kauhavalta on tietoinen siitä, että budjetti on jo loppukaudeksi sidottu. Hän kannattaa kuitenkin suunnittelun rahoitusta jo lähivuosina, jos rahaa jostain kuitenkin löytyisi.
Kokkolalainen Mauri Peltokangas (ps.) on sitä mieltä, että silta olisi teollisuudelle hyvä hanke. Hän kannattaa alustavan suunnittelun rahoitusta jo tällä vaalikaudella, vaikka tietääkin itse rakentamisen siirtyvän myöhemmälle. Peltokangas toteaa, että näin suuri hanke vaatii myös keskustelua kokonaisvaikutuksista ja hyödyistä.
Peter Östman (kd.) Luodosta kannattaa hanketta lämpimästi, sillä se avaisi hänen mielestään suomalaiselle teollisuudelle uudenlaisen portin Ruotsiin ja Norjaan ja sitä kauttaa Eurooppaan. Hän rahoittaisi suunnittelua nyt, sillä hankkeen kustannuksetkin on saatu tutkijoiden laskelmista tietoon.
Kim Berg (sd.) vastasi, ettei osaa sanoa, pitäisikö hanketta rahoittaa nyt.
Lue seuraavaksi: Autolla Merenkurkun yli Vaasasta Ruotsiin? Vanha unelma sillasta heräsi taas henkiin – nyt hinta-arvion ja toteuttamissuunnitelmien kanssa