Hyppää sisältöön

"Kaikki pakkaa etelään ja Suomi pannaan Kehä III:n yläpuolelta kiinni", sanotaan Hyvinkäällä – katso grafiikasta, kuinka Suomen väestö kääntyy laskuun

Tuoreen ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2070 noin 400 000 eläkeikäistä enemmän kuin nyt. Taustalla on erityisesti ennätyksellisen matala syntyvyys.

Suomen väkiluku kääntyy laskuun, jos syntyvyys pysyy nykyisen kaltaisella tasolla. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Nina Svahn,
Miika Koskela,
Vesa Marttinen

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hyvinkääläisessä marketissa riittää väkeä keskellä päivää – ja tulee todennäköisesti riittämään myös tulevina vuosikymmeninä.

Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034, jolloin maamme väkiluku on noin 5,6 miljoonaa, kertoo Tilastokeskuksen tuore väestöennuste (siirryt toiseen palveluun). Vuonna 2050 väkiluku olisi jo tämänhetkistä pienempi.

Ennusteen mukaan vuonna 2040 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla, eli vielä tällä hetkellä kasvussa olevat Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa kääntyisivät lasku-uralle.

Uudenmaan väkiluku kasvaa muuttoliikeen seurauksena

Uudenmaan kasvu näyttää jatkuvan, ja se perustuu pitkälti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen ja maahanmuuttoon.

– Väki ilmaantuu Uudellemaalle tänä päivänä 90 prosenttisesti maan sisäisen ja rajojen ulkopuolelta tulevan maahanmuuton kautta, sanoo maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta.

– Jokaisella kunnalla on niin peiliin katsomisen paikka. Elinvoimaiset palvelut mahdollistavat sen, että ihmiset asuvat ja viihtyvät kunnassa, hän lisää.

Alhainen syntyvyys kuitenkin mietityttää myös Uudellamaalla.

– Itselläni ei ole lapsia, joten väkimäärän väheneminen on ehkä osittain myös minun syytä. Ehkä maahanmuutto korvaa alhaisen syntyvyyden, arvioi Marco Wessman Hyvinkäältä.

"Vähenevän väestön tulisi jotenkin hoitaa meidät, kun vanhenemme", sanoo Marco Wessman. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Uudenmaan asukkaiden mielestä alueen vetovoima perustuu työpaikkoihin.

– Täällä on työpaikat, niin nuoret muuttaa tänne. Tuolla maaseudulla kun ei ole töitä, niin tuskin siellä lapsiperheet viihtyykään, Marja Niemelä Hyvinkäältä sanoo.

Paavo Mylly ja Anne Mylly Rajamäeltä uskovat Uudenmaan vetovoiman perustuvan työpaikkoihin. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Rajamäkeläiset Paavo ja Anne Mylly ovat samoilla linjoilla.

– Se kertoo siitä, että työpaikat on täällä. Me olemme itse aikoinaan pohjoisesta muutettu työn perässä, Anne Mylly kertoo.

– Kaikki pakkaa etelään ja kohta pannaan Suomi Kehä III:n yläpuolelta kiinni, Paavo Mylly lisää.

Oheisesta grafiikasta voit katsoa vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen kaikissa Suomen kunnissa.

Syntyvyys on ennätyksellisen matalalla

Kasvun taittumisen taustalla on syntyvyyden lasku, joka alkoi näkyä Suomessa vuonna 2010. Kuluva vuosi tulee olemaan kuudes peräkkäinen, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy.

– Syntyvyys on hyvin matalla tasolla, näin matalalla on viimeisten kahden sadan vuoden aikana oltu vain viime vuonna ja sitä edellisenä vuonna, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo sanoo.

Rapon mukaan Suomi kuului vielä 2015 kymmenen kärkeen EU-maiden syntyvyystilastoissa. Tällä hetkellä sijoitus on seitsemänneksi viimeinen. Muista Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat edelleen kymmenen kärkimaan joukossa, mutta Norjassa ja Islannissa syntyvyys on tullut Suomen tavoin rajusti alas.

Matala syntyvyys näkyy ennusteessa myös nuorten määrän nopeana laskuna: ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä olisi vuoden 2060 lopussa lähes 200 000 nykyistä pienempi.

Tilastokeskuksen tänään julkaiseman ennusteen mukaan Suomessa kuolee vuoden 2060 loppuun mennessä 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyy, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.

Havaitulla syntyvyyden tasolla Suomessa olisi vuonna 2040 enää 15 kuntaa, joissa syntyneiden määrä on kuolleiden määrää suurempi. Matala syntyvyys näkyy nopeasti nuorten määrän laskuna.

Vuoteen 2070 asti ulottuvan ennusteen mukaan 50 vuoden päästä Suomessa olisi nuoria noin viidennes vähemmän kuin nyt, työikäisiä noin 300 000 vähemmän kuin nyt ja eläkeikäisiä noin 400 000 nykyistä enemmän.

Voit keskustella aiheesta torstaina 30.9.2021 kello 23 saakka.

Artikkelia päivitetty 30.9. klo 17.49: Lisätty Uudeltamaan tilanteesta kertova osuus ja muokattu rakennetta.

Päivitetty 30.9. klo 19.00: Korjattu Paavo Myllyn nimen kirjoitusasu.

Lue lisää:

Suomen suurin puukoulu mitoitettiin tulevaisuuden putoavalle lapsimäärälle – jo vuoden jälkeen yli 100 oppilasta joutui evakkoon, koska se on liian pieni

Meitä on nyt 5,5 miljoonaa – katso monesko olit

Uusi väestöennuste vahvistaa synkät pelot – Tilastokeskus: maamme väkiluku lähtee nykykehityksellä laskuun reilun kymmenen vuoden päästä

Väkiluku laskee vuosisadan loppuun mennessä isossa osassa maita, arvioi uusi tutkimus

Suosittelemme sinulle