Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan neuvotteluissa ei ole päästy alkuun, koska liitolle ei ole kerrottu kuinka moni yritys olisi lähdössä mukaan ja mitä yrityksiä nämä ovat. Aikaa sopimuksen umpeutumiseen on enää kaksi kuukautta.
– Tilanne on vielä täysin blanco, hän sanoo.
Alan yrityksiä edustava Teknologiateollisuus ry. ilmoitti keväällä, että se ei enää tee työehtosopimuksia.
Elokuussa perustettiin silti erillinen, Teknologiateollisuuden työnantajat ry., jonka kautta yritykset voivat halutessaan lähteä mukaan tes-pöytään.
Teknologiafirmat voivat siis valita neuvottelevatko ne yrityskohtaiset sopimukset työntekijöiden kanssa vai lähtevätkö mukaan uuteen yhteenliittymään.
Lue tästä jutusta tarkemmin mitä yrityskohtainen sopiminen tarkoittaa: Työehtoneuvotteluissa väännetään jälleen kättä – liipasimella voivat olla sauna- ja yölisät, tässä 7 huomiota, jotka jokaisen on hyvä tietää
Toistaiseksi vasta noin neljäsosa Teknologiateollisuus ry:n 1600 jäsenyrityksestä on hakenut sisaryhdistyksen jäsenyyttä. Tällä viikolla näin kertoi tekevänsä verkkoyhtiö Nokia.
Toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi uskoo kuitenkin, että neuvottelupöytään päästään pian.
– Lokakuussa aloitetaan aivan varmasti, hän sanoo.
Osa teknologiateollisuuden yrityksistä tavoittelee työehtoneuvotteluissa yrityskohtaisia sopimuksia, samaan tapaan kuin Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset, jotka niinikään ovat ilmoittaneet jättävänsä tes-toiminnan.
Teollisuusliiton mukaan myöskään yrityskohtaisia neuvotteluja ei ole aloitettu vielä.
– Hiljaista on ollut. Yksikään yritys ei ole ollut meihin yhteydessä, sanoo Aalto.
Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu joulukuussa
Työntekijöitä edustavalla Teollisuusliitolla ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry:llä on kiistaa myös siitä, mitä tapahtuu ellei sopimukseen päästä ja ajaudutaan sopimuksettomaan tilaan.
Kiistan ytimessä on kysymys niin sanotusta jälkivaikutuksesta, eli siitä noudatetaanko sopimuskauden päätyttyä 1.12.2021 vanhoja työehtoja vai ei. Työnantajan mukaan jälkivaikutusta ei välttämättä olisi.
Työntekijät taas lähtevät siitä, että vanhat ehdot säilyvät siihen saakka, kunnes uusi sopimus on saatu aikaan.
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mielestä työntekijöiden tulkinta on oikea. Hänen mukaansa työnantaja ei vapaudu velvollisuuksistaan kuin koira veräjästä järjestämällä toimintaansa uudelleen.
– Työehtosopimuksella on jälkivaikutus. Olisi kummallista, jos sidonnaisuuksista voisi päästä irti perustamalla itselleen seuraajan, sanoo Koskinen.
Lue lisää: