Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan ravintolat olisivat joutuneet epätasa-arvoiseen asemaan, ellei hallitus olisi lieventänyt niitä koskevia koronarajoituksia.
Hallitus päätti torstaina lieventää ravintoloita koskevia rajoituksia ennakoitua enemmän. Esimerkiksi kiihtymistasolla olevista maakunnista rajoitukset poistuivat kokonaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) piti päätöstä ennenaikaisena (siirryt toiseen palveluun).
Ylen haastattelussa Marin sanoi ravintolatoiminnan avaamisen olevan perusteltua, koska myös kokoontumisrajoitukset loppuivat esimerkiksi Uudellamaalla. Hallitus päättää ravintolarajoituksista, kunnat ja aluehallintovirastot taas kokoontumisrajoituksista.
– Muuten alat joutuisivat epätasa-arvoiseen asemaan, Marin sanoo.
Pääministerin mukaan on kuitenkin tärkeää, että yhteiskuntaa avataan pikku hiljaa. Näin ihmiset oppisivat käyttämään palveluita uudelleen turvallisella tavalla.
Rajoitusten purkaminen todennäköisesti lisää tautitapauksia. Marin muistuttaa silti, että suuri osa ihmisistä on saanut kaksi annosta koronarokotetta.
– Heillä on tarve ja täysi oikeus päästä elämään normaalimpaa elämää. Emme voi pitää yhteiskuntaa loputtomasti kiinni varmuuden vuoksi, hän sanoo.
Hallitus seuraa rokotekattavuuden lisäksi terveydenhuollon kuormituksen kehitystä. Marin ei näe kumpaakaan tilannetta esteenä ravintolarajoitusten purkamiselle.
– Hallituksella on tietenkin vastuu katsoa koronan hoitoa kaikista tulokulmista: myös sosiaalisesta, hyvinvoinnillisesta ja taloudellisesta. Näistä näkökulmista on perusteltua purkaa rajoituksia.
"On ollut ihana päästä taas kahviloihin ja ravintoloihin"
Yle pyysi pääministeri Marinia kommentoimaan muun muassa Suomen koronatilannetta. Marin toivoi, että haastattelu pidettäisiin kahvilassa. Tällä hän halusi osaltaan viestiä palaamista kohti koronan jälkeistä aikaa.
– Suomi avautuu ja on ollut ihana päästä taas kahviloihin ja ravintoloihin. Toivon mukaan saadaan mahdollisimman pian 80 prosentin rokotekattavuus ja loputkin rajoitukset voidaan purkaa, Marin perustelee.
THL:n mukaan noin 70 prosenttia kohdeväestöstä eli 12 vuotta täyttäneistä on saanut kaksi rokoteannosta. Rokotukset jatkuvat edelleen.
Suomessa todettiin eilen perjantaina 562 uutta koronavirustartuntaa. Sairaalahoidossa oli koronaviruksen vuoksi 122 ihmistä, joista 24 tehohoidossa.
Marin Elokapinasta: "Ei julistukset vie meitä eteenpäin, vaan teot"
Samaan aikaan kun pääministeri Marin oli Ylen haastattelussa, ympäristöliike Elokapina osoitti neljättä päivää mieltään Helsingissä. Syyskapina-mielenosoituksessa vaaditaan hallitusta muun muassa julistamaan ilmasto- ja ympäristöhätätilan.
Marinin mukaan hätätilaa ei ole julistettu, koska hallituksella ei ole asiasta yhteistä näkemystä.
– Ei nämä julistukset vie meitä kovin paljon eteenpäin, vaan käytännön teot, Marin sanoo.
Hänen mukaansa hallitus on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan ja sopinut sen toteuttamisesta viimeksi budjettiriihessä.
– Omalta osaltani voin todeta sen, että mielestäni elämme jo sellaisessa tilanteessa, että meillä on ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suhteen tietynlainen hätätila. Nämä ovat ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kriittisimpiä kysymyksiä, joita jokaisen valtion on osallistuttava ratkomaan.
Saarikolla oli pääministerin tuki EU-velkakirjeessä
Marin kertoi Ylen haastattelussa myös, että valtiovarainministeri Annika Saarikolla (kesk.) oli hänen hyväksyntänsä lähteä mukaan EU:hun velkakuria vaatineeseen kirjeeseen. Saarikko oli yksi allekirjoittajista kahdeksan EU-maan yhteisessä kirjeessä, jossa vaadittiin liiallisen velan vähentämistä (siirryt toiseen palveluun).
Ainakin vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja ovat sittemmin kritisoineet Saarikon toimintaa. Marinin mukaan kirjeestä oli kuitenkin keskusteltu etukäteen.
– Mielestämme se oli niiden linjausten mukainen, mitä eduskuntakin on ottanut. Toimimme eduskunnan tahdon mukaisesti.
Marin sanoo Suomen pitävän perusteltuna sitä, että velan määrään ja jäsenvaltioiden velkakestävyyteen kiinnitetään huomiota.
– Meidän kaikkien pitäisi pyrkiä siihen, että saisimme velkamme painettua paljon pienemmälle tasolle kuin missä ne ovat tällä hetkellä.
Artikkelia päivitetty 2.10. kello 17.56: Lisätty Annika Saarikon EU-kirjettä koskeva osio.