Yli 40 ihmistä kuoli ääri-islamistien hyökkäyksessä maaseutukyliin Pohjois-Malissa.
15 ihmistä kuoli iskussa sotilassaattueeseen Keski-Malissa.
12 sotilasta kuoli väijytyksessä Burkina Fasossa lähellä Nigerin rajaa.
Muun muassa nämä iskut tehtiin elokuussa läntisessä Afrikassa, vaikka Suomessa ne eivät välttämättä ylittäneet uutiskynnystä.
Väkivalta kiihtyy Sahelin alueen maissa. Ääri-islamilaiset ryhmät valtaavat lisää alaa melkein neljä kertaa Suomen kokoisessa Malissa. Ne etenevät myös Malin naapurimaissa.
Näin on siitä huolimatta, että ulkomaat ovat yrittäneet rauhoittaa tilannetta jo kohta vuosikymmenen.
Suomi on nyt lähettämässä EU:n operaatioon lisää joukkoja. Samaan aikaan Malin tilanne on muuttumassa yhä sekavammaksi.
Entinen siirtomaaisäntä Ranska on vetämässä joukkojaan pois. Ranska riitelee Malin kanssa, joka on kutsumassa avukseen venäläisiä palkkasotilaita. Saksassa puhutaan Afganistanin mahalaskun jälkeen myös Sahelin operaation tavoitteista.
EU:n ponnistuksista Malin vakauttamiseksi ei ole jäänyt kovin paljon käteen, arvioi saksalainen Sahel-asiantuntija Ylelle.
– Malin armeija on edelleen tehoton huolimatta siitä, että EU:n operaatio on kouluttanut sitä vuosia, Thomas Schiller sanoo.
Mitä Suomi lisäsatsauksella Sahelissa tavoittelee?
Mitä Sahelissa oikein tapahtuu?
"Turvallisuusruuhka."
Sellaiseksi on kuvattu sotilasoperaatioiden paljoutta, jolla ulkovallat ovat yrittäneet sammuttaa tulipesäkkeitä Sahelissa.
Malissa on EU:n sotilaskouluttajia ja YK:n Minusma-rauhanturvaoperaatio. Yksittäisistä ulkovalloista vaikutusvaltaisin on Ranska, joka vetää kahta eri operaatiota jihadisteja vastaan.
Operaatioilla ei ole ratkottavanaan vain yhtä kriisiä, vaan meneillään on useita päällekkäisiä konflikteja.
Sahelissa toimii sekä terroristijärjestö al-Qaidaan että Isisiin liittyviä ääri-islamisteja. Myös Malin kansanryhmien välillä on kiistoja, joita jihadistiryhmät käyttävät hyväkseen. Erilaiset paikalliset aseryhmät hallitsevat laajoja alueita.
Köyhyys, aavikoituminen, väestönkasvu ja heikot ja korruptoituneet hallitukset pahentavat tilannetta. Väkivaltaisuuksissa kuoli viime vuonna tuhansia ihmisiä, ja kaksi miljoonaa on joutunut pakenemaan (siirryt toiseen palveluun) kodeistaan.
Suomi on ollut mukana Malin EU- ja YK-operaatioissa alusta asti. Yhteensä niissä on palvellut 119 suomalaista.
Tällä hetkellä operaatioihin osallistuu 16 suomalaista. Suuri osa heistä toimii esikuntatehtävissä Bamakossa, Malin pääkaupungissa. Osan asemapaikka on Koulikorossa pääkaupungista koilliseen.
EU-sotilaat eivät osallistu taistelutoimiin. Operaation tehtävä on tukea Malin armeijaa kouluttamalla sen omia sotilaita. Tavoitteena on, että Malin hallitus pystyy ottamaan epävakaat alueet haltuunsa ilman, että ulkopuolisten tarvitsee olla mukana.
Käytännössä suomalaiset ovat viime vuosina antaneet malilaisille muun muassa lääkintä-, pioneeri- ja johtajakoulutusta. Koulikoron tukikohdassa sotilaita on opetettu esimerkiksi torjumaan räjähteitä ja käyttämään sotilasviestilaitteita.
Miksi Euroopassa kannetaan huolta seuduista, jotka ovat tuhansien kilometrien päässä?
– Varmasti halutaan aidosti tukea paikallisia yhteiskuntia, joita väkivaltaiset aseelliset ryhmät uhkaavat. Mutta tässä on kyse olennaisesti myös Euroopan omista turvallisuushuolista, sanoo Ulkopoliittisen instituutin Sahelia seuraava tutkijatohtori Katariina Mustasilta.
Esimerkiksi Ranska pelkää, että jos jihadististen ryhmien annetaan temmeltää vapaasti Sahelin alueella, seurauksena on terrorismia Euroopassa.
Toinen huoli on se, että konflikti ajaa ihmisiä liikkeelle. Sahelin maat ovat myös läpikulkumaita muualta Afrikasta kohti Eurooppaa. Jos maat ovat epävakaita, muuttoliikkeen hallitseminen on vaikeampaa, Mustasilta huomauttaa.
Nyt Sahelista on tulossa Suomen suurimpia kriisinhallintaoperaatioita Afganistanin sotavuosien jälkeen.
Vielä loppuvuodesta Suomen on tarkoitus lisätä läsnäoloaan kahdeksalla sotilaalla. Ensi vuonna suomalaisten määrä alueella halutaan nostaa kaikkiaan 55:een.
"EU:n operaatio ei ole onnistunut"
Saksalainen asiantuntija vastaa puhelimeen Länsi-Afrikassa.
Thomas Schiller johtaa tunnetun Konrad Adenauer -ajatushautomon Sahel-ohjelmaa Malin pääkaupungissa Bamakossa. Hän siis seuraa työkseen kriisin kehittymistä paikan päällä.
Schiller ei kommentoi suoraan Suomen toimintaa mutta kritisoi ylipäänsä EU:n operaation aikaansaannoksia.
– Malin turvallisuustilanne on täysin levällään. Koko Sahelin alue on vuosi vuodelta levottomampi, Schiller sanoo.
Hän myöntää, että nopeita muutoksia ei vaikeassa konfliktissa pidäkään odottaa. Mutta kehityksen pitäisi ainakin kulkea oikeaan suuntaan, Schiller sanoo.
Näin ei hänen mukaansa nyt tapahdu.
Schiller ei ole kritiikissään yksin. Monet tutkijat (siirryt toiseen palveluun) ovat puhuneet (siirryt toiseen palveluun) muun muassa siitä, kuinka EU ja muu kansainvälinen yhteisö keskittyy Sahelissa liikaa sotilaallisiin toimiin ja tukee samalla korruptoituneita hallituksia.
Schillerin edustama Konrad Adenauer -säätiö on lähellä Saksaa vuosia hallinnutta valtapuoluetta kristillisdemokraatteja. Saksa taas on ollut vuosikaudet EU-koulutusoperaation suurtekijä sadoilla sotilailla.
Schiller perää EU-mailta yleisempää keskustelua siitä, miksi sen panostus ei ole tuottanut haluttuja tuloksia. Ja siitä, mitä Sahelissa tehdään jatkossa ja miten.
Nykyisellään Malin kriisinhallintaoperaatio palvelee monin tavoin lähinnä EU:n omia tarpeita, Schiller sanoo. Hän ottaa esimerkiksi sotilaiden vaihtumisen muutaman kuukauden välein.
– Sellaisessa ajassa kukaan ei voi väittää oppivansa tuntemaan maata, kulttuuria ja niitä ihmisiä, joita kouluttaa, Schiller sanoo.
Mali puolestaan ei ole tehnyt monia niistä uudistuksista, joita ulkomaiset tukijat ovat vaatineet vuosia. Mutta eurooppalaiset eivät tartu tähän, Schiller sanoo.
Miten EU-koulutusoperaation tuloksia on arvioitu Suomessa?
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) myöntää, että myönteisen kehityksen aikaansaaminen Malissa on hidasta.
– Pitää olla realisti eikä sinisilmäinen. Nämä ovat erittäin vaikeita operaatioita, mutta kansainvälinen yhteisö ajattelee kuitenkin, että kannattaa yrittää, Kaikkonen sanoo.
Samaa sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
– Tällä hetkellä nähdään, että monet toimijat kuten YK:n [rauhanturvaoperaatio] Minusma ja EU:n koulutusoperatio Malissa eivät välttämättä ole vielä saavuttaneet niitä tuloksia, Haavisto sanoo.
– Mutta on nähty, että Sahelin vakauttaminen ja ihmisoikeustilanteen parantaminen on satsaamisen arvoinen myös Euroopan ja EU:n kannalta, koska Sahelin konflikti on niin lähellä.
"Wagnerin sotilaiden tulo ei merkitsisi hyvää"
Juuri nyt Sahelin soppaa sakeuttaa Ranskan ja Venäjän taistelu vaikutusvallasta.
Ranska on vetämässä alueelta joukkojaan – ja samalla Maliin saattaa olla tulossa pahamaineisen venäläisen Wagner-yhtiön palkkasotilaita.
Presidentti Emmanuel Macron on mylläämässä Ranskan Sahel-kuvioita uusiksi. Sahelissa on kuollut kymmeniä ranskalaisia sotilaita, operaatiot ovat Ranskassa epäsuositumpia kuin koskaan (siirryt toiseen palveluun) ja presidentinvaalit ovat tulossa keväällä.
Malin armeijan tukena taistelevia ranskalaisia Barkhane-joukkoja ollaan supistamassa 5 000:stä noin puoleen.
Malin mielestä Ranska jättää laajoja alueita jihadistien käsiin. Niinpä Malin sotilashallinto on kääntynyt venäläisten puoleen.
Venäjä on kilpaillut pitkään Ranskan entisissä siirtomaissa vaikutusvallasta ja luonnonvaroista. Venäläisen turvallisuusyhtiö Wagnerin palkkasotilaat ovat pönkittäneet muun muassa timanttivaltio Keski-Afrikan tasavallan hallitusta. Siellä Wagnerin sotilaita syytetään ihmisoikeusloukkauksista (siirryt toiseen palveluun) kuten kidutuksesta ja summittaisista teloituksista.
Nyt kiikarissa on Mali.
Uutistoimisto Reuters paljasti syyskuussa (siirryt toiseen palveluun), että Mali neuvottelee Wagnerin kanssa yhteistyöstä, johon kuuluisi muun muassa Malin armeijan sotilaiden kouluttamista.
Wagnerin sotilaat tulisivat siis sellaiselta kuulostaviin tehtäviin, joita suomalaisetkin sotilaat EU-operaatiossa hoitavat.
Länsi yhdistää Wagnerin Venäjän hallitukseen. Wagnerin nähdään toimivan usein sellaisissa tilanteissa tai paikoissa, joissa virallinen Venäjä ei halua tai voi toimia avoimesti. Venäjä kiistää yhteyden.
Mali katsoo, että sillä on oikeus valita kumppaninsa. Se saattaa myös laskea hyötyvänsä kilpailutilanteesta.
Ranska painostaa nyt Malia vimmatusti ja riitelee Malin kanssa koko ajan äänekkäämmin (siirryt toiseen palveluun). Ranska ja Saksa ovat uhanneet epäsuorasti vetää joukkojaan pois.
EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell on varoittanut (siirryt toiseen palveluun), että Wagnerin tulolla Maliin olisi välittömiä seurauksia EU:n operaatiolle.
Suomi tekee mahdolliset päätökset jatkosta yhdessä EU:n kanssa, sanovat suomalaisministerit.
– Mitään hyvää Wagnerin palkkasotilaiden tulo Maliin ei tulisi merkitsemään, ulkoministeri Pekka Haavisto sanoo.
Suomalaissotilaat matkalla Nigeriin
Malissa kansainväliset sotilasoperaatiot eivät ole kovassa kurssissa.
Ranskalaisjoukot ovat muuttuneet monen silmissä auttajista miehittäjiksi. Ulkomaisten sotilaiden läsnäolo saatetaan kokea myös hyödyttömäksi (siirryt toiseen palveluun), kun väkivalta kiihtyy operaatioista huolimatta.
Tällaisessa tilanteessa terroristien rekrytointi voi helpottua ja sotilaista tulla kohteita.
Malissa ei ole kuollut yhtään suomalaista. Bamakon ja Koulikoron alue on ollut suhteellisen turvallinen, vaikka EU-operaatiota vastaan onkin siellä hyökätty useita kertoja vuosien mittaan.
Suomalaiset käyvät kuitenkin myös muualla Malissa, esimerkiksi Timbuktussa tai Gaossa tarkistamassa, miten aiemmin koulutetut sotilaat siellä toimivat.
– Kun liikutaan pohjoiseen, ne ovat matkoja, joissa voi tapahtua mitä tahansa, sanoo maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Kari Kaakinen.
Pian Suomen lippu heiluu hihassa uudessa Afrikan maassa.
Koska konflikti on levinnyt yli rajojen, EU-operaatio alkaa kouluttaa Malin lisäksi Sahelin maiden alueellisia joukkoja. Suomalaisia on Malissa vastaisuudessakin, mutta uudet vahvistukset lähetetään todennäköisesti Nigeriin.
Siellä he luultavasti sijoittuvat ainakin aluksi pääkaupungin Niameyn alueelle. Puolustusministeriöstä arvioidaan Ylelle, että Niameyssa on hieman turvallisempaa kuin suomalaisten alueilla Malissa. Suurta eroa tilanteessa ei ole.
Sahelin tilanne puhuttaa Ruotsissa ja Saksassa, Suomessa ei
Viime aikoina EU:n sotilaskoulutus Sahelissa on takkuillut.
Koronapandemia on osasyy, mutta Malissa on tehty runsaan vuoden sisään myös kaksi vallankaappausta.
Nyt vallassa on sotilashallitus, jonka lupaukseen vaaleista (siirryt toiseen palveluun) ei luoteta lännessä eikä naapurimaissa. Keväällä osa Malin ulkomaisista tukijoista jäädytti yhteistyön ainakin väliaikaisesti.
Esimerkiksi Ruotsissa entinen Malin-suurlähettiläs on todennut, että osallistuminen koko operaatioon voi olla pian kyseenalainen. Haluaako Ruotsi pönkittää sotilasjunttaa, lähettiläs kysyi sanomalehti Dagens Nyheterissä (siirryt toiseen palveluun).
Saksassa Sahelista puhuttiin syksyn liittopäivävaalien alla, kaaokseen päättyneen Afganistanin-operaation jälkeen. Suurimmista puolueista CDU:sta ja SPD:stä vaadittiin Malin-operaation arvioimista uudelleen (siirryt toiseen palveluun).
Suomessa tämäntyylistä keskustelua Sahelin kriisinhallinnasta ei ole juuri käyty. Miksi?
– Kriisinhallinnan haasteet ja epäonnistumiset eli se, että ei saavuteta tavoitteita, ovat asioita, joista ei [Suomessa] kovin mielellään keskustella, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.
Maailmalla keskustelua riittää myös Malin sotilaiden ihmisoikeusloukkauksista.
Sotilaat surmasivat Malissa viime vuonna enemmän siviilejä kuin ääri-islamistit, laskee ACLED-projekti (siirryt toiseen palveluun). Sotilaat ovat esimerkiksi teloittaneet mielivaltaisesti siviilejä (siirryt toiseen palveluun)ja kiduttaneet (siirryt toiseen palveluun) jihadisteiksi tai näiden tukijoiksi epäiltyjä.
The New Humanitarian -julkaisun (siirryt toiseen palveluun) mukaan ihmisoikeusloukkauksiin epäillään syyllistyneen myös joidenkin sellaisten sotilaiden, jotka ovat myöhemmin tulleet EU-operaation koulutettaviksi.
Miten Suomi pystyy tarkistamaan sotilaiden taustat tai seuraamaan heidän toimintaansa?
Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Suomi pyrkii käyttämään apuna muilta EU-mailta saamiaan tietoja. Hän sanoo, että kouluttajien läsnäolo alueella on omiaan vähentämään ihmisoikeusloukkauksia.
– Tapaukset raportoidaan herkemmin ja niille löytyy todistajia, Haavisto sanoo.
Tutkija: Suomen Afrikka-operaatiossa on "vaihtokaupan elementti"
Suomessa lisäpanostus Saheliin liittyy osin lähtöön Afganistanista. Taustalla on se, että Suomen rauhanturvaajien määrä on ollut laskussa. Nyt trendi halutaan kääntää, ovat eduskuntapuolueet linjanneet (siirryt toiseen palveluun).
Sotilaiden lähettämiseen ulkomaille on Afganistanin jälkeen siis poliittinen tarve.
Afrikka taas on looginen kohde, koska se on ollut niin EU:n agendalla kuin Suomen ulkopolitiikassa kovassa nousussa.
– Tällä voidaan osoittaa kansainvälisesti sitä, että Afrikan merkitys Suomen asialistalla kasvaa, sanoo tutkija Matti Pesu.
EU-operaatio on Pesun mukaan Suomelle helpoin tapa osoittaa kasvavaa kiinnostusta.
Suomessa on arvioitu, että mukanaolosta Afganistanissa koitui Suomelle puolustuspoliittista hyötyä. Muun muassa Suomen Nato-kumppanuus rakentuu merkittävästi Afganistanin pohjalle, arvioivat tutkijat (siirryt toiseen palveluun).
Satsauksella Saheliin voi olla merkitystä erityisesti Suomen ja Ranskan suhteille, sanoo moni asiaa tunteva Ylelle.
– Sen voi nähdä osoituksena taakanjaosta, jota varsinkin Ranska on peräänkuuluttanut, sanoo Sahelia seuraava tutkija Katariina Mustasilta.
Ranska vetää Sahelissa myös uudempaa sotilasoperaatiota, jossa on mukana erikoisjoukkoja monista Euroopan maista.
Suomen lähinaapurit Ruotsi ja Viro ovat lähettäneet tähän Takuba-nimiseen operaatioon yhteensä satoja sotilaita. Toisin kuin sotilaat EU-koulutustehtävissä yleensä, Takubassa sotilaat joutuvat koviin paikkoihin.
Ranska on kysellyt myös Suomea mukaan operaatioon. Suomessa asiaa on selvitetty, mutta toistaiseksi mukaan ei ole päätetty lähteä.
Ranska on joka tapauksessa keskeinen EU-maa ja eurooppalaisittain kyvykäs sotilaallinen toimija, johon Suomi haluaa pitää hyvät suhteet.
– Siinä on taustalla vaihtokaupan elementti, kun voimme osoittaa tekevämme asioita alueella, joka on Ranskalle keskeinen, sanoo tutkija Matti Pesu.
Mitä Suomi voisi saada vaihtokaupassa Ranskalta?
Ranska saattaa osoittaa vastineeksi kiinnostusta Suomen intresseihin, Pesu sanoo. Hän ottaa esimerkiksi ranskalaisten osallistumisen kansainväliseen sotaharjoitukseen Suomen lähialueella.
– Suomen näkökulmasta koetaan hyödylliseksi, että ranskalaiset ovat Itämeren alueella ja käyvät pohjoisemmassakin. Suomessa katsotaan, että se lisää myös Suomen puolustusyhteistyökuvioiden uskottavuutta, Pesu sanoo.
Ajallista sattumaa tai ei, Suomi on parhaillaan avaamassa ensimmäistä suurlähetystöään ranskankieliseen Länsi-Afrikkaan.
Lähetystö tulee (siirryt toiseen palveluun) Malin naapurimaahan Senegaliin. Rauhallinen Senegal sijaitsee kätevästi Sahelin alueen Atlantin päädyssä. Sijainnista on hyötyä toiminnassa myös Sahelin alueella.
Mikä on Suomen exit-strategia?
Kuinka kauan Suomen sotilaita on Malissa ja sen naapurimaissa, Afganistanin tavoin 20 vuottako?
Puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoo, että tällä hetkellä suunnitelmissa on "lyhyempi osallistuminen".
– Sellaisia suunnitelmia ei ole, että sinne jäätäisiin vuosikymmeniksi. Jatkoa arvioidaan ensi vuoden aikana, Kaikkonen sanoo.
Ulkomaisten tukijoiden ajatuksena on yleensä, että poistua voidaan sitten, kun paikalliset rakenteet ovat tarpeeksi vahvat. Jos ne eivät vahvistu, vaihtoehtona on joko vetäytymisestä seuraava kaaos kuten Afganistanissa tai loputon läsnäolo.
Ainoa ratkaisu on vahvistaa valtion rakenteita, ja tähän EU:n pitäisi nyt keskittyä Sahelissa sotilaallisen painotuksen sijaan, sanoo Konrad Adenauer -ajatushautomon Thomas Schiller.
– Täydellinen vetäytyminen on erittäin vaikeaa, koska Afrikka on naapurimantereemme. Meidän on hoidettava tilanne tavalla tai toisella.
Malin hallitus voinee diilauksissaan laskea jatkossakin sen varaan, että kumppanit eivät halua antaa Malin romahtaa.
Onko Suomelle etua osallistumisesta kriisinhallintaoperaatioihin ulkomailla? Voit keskustella aiheesta maanantai-iltaan 11.10. klo 23 asti.
Lue myös: