Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Vastaavalta päätoimittajalta: Uutismedioillakin on vielä tasa-arvotyötä tehtävänä

Tytöt kaikkialla maailmassa kohtaavat itseään koskevaa väärää tietoa ja olettamuksia. Lapsilla ja nuorilla sukupuoleen katsomatta on oikeus saada luotettavaa tietoa ja nähdä mediassa moninaista kuvaa ihmisyydestä, pohtii Havumäki näkökulmassaan.

Meeri Havumäki
Jyväskyläläinen Meeri Havumäki on ollut mukana Planin lastenhallituksessa vuodesta 2020. 17-vuotias Havumäki toimi Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen vastaavana päätoimittajana 7. lokakuuta Jouko Jokisen sijaan. Tempaus on osa YK:n kansainvälisen tyttöjen päivän (11.10.) juhlintaa. Kuva: Kuva: Plan International / Aaro Keipi
Meeri Havumäki
Avaa Yle-sovelluksessa

Erilaisten media-alustojen käyttö on valloittanut ihmisten elämät. Myös me tytöt käytämme aikaa niiden kanssa enemmän kuin koskaan. Suuri osa käytöstä keskittyy sosiaaliseen mediaan: seuraamme Instagramissa itseämme kiinnostavia henkilöitä ja selaamme tiktokkeja tuntikaupalla. Etsimme tietoa sekä vastauksia kysymyksiimme myös muualta netistä.

Saamme uutismedialta tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja yritämme löytää sivustoja, joista löytyisi tietoa esimerkiksi terveyspulmiimme liittyen.

Meidän kuuluisi viihtyä, saada vastauksia ja olla turvassa median sisältöjä kuluttaessamme, mutta valitettavasti tämä itsestäänselvyydeltä kuulostava oikeus ei vielä toteudu tyttöjen elämässä.

Väärä ja haitallinen informaatio estää monia tyttöjä toteuttamasta unelmiaan.

Törmäämme eri alustoilla jatkuvasti väärään tietoon liittyen esimerkiksi terveyteemme, kehoomme tai pystyvyyteemme. Keskustelupalstojen terveysvinkit voivat aiheuttaa haitallisia toimintatapoja tai ajatusmalleja. Somen luoma kuva siitä, miten meidän kuuluisi olla, miltä näyttää ja missä ammateissa toimia voi koitua monen tytön unelmien kohtaloksi.

Plan International selvitti, miten verkossa leviävä väärä tai harhaanjohtava tieto vaikuttaa tyttöjen elämään. Kyselytutkimukseen osallistui 26 000 tyttöä ja nuorta naista ympäri maailmaa. Yhdeksän kymmenestä kertoi väärän tiedon vaikuttaneen negatiivisesti elämäänsä.

Somen luomat paineet ja epäluotettavilta sivustoilta, esimerkiksi epäammattimaisista terveysblogeista löytyvä virheellinen tieto aiheuttaa paljon epävarmuutta. Tiedonpuute esimerkiksi omista oikeuksista voi johtaa jopa väkivallan tai seksuaalirikoksen uhriksi joutumiseen. Maailmalla tytöt voivat myös joutua liian varhain naimisiin ja jättämään koulun kesken, jos heillä ja heidän yhteisössään ei ole tarpeeksi tietoa tyttöjen oikeuksista.

Ulkonäköön sekä käyttäytymiseen liittyvien haitallisten normien ja sukupuolistereotypioiden takia iso osa tytöistä kokee olevansa liikaa: liian iso, liian pieni, turhan äänekäs tai hiljainen, laiska tai raju ja vähän joka tavalla vääränlainen. Tässä perinteisellä journalistisella medialla on myös vastuunsa kannettavana. Jos naispoliitikkojen vaatteista uutisointi on tärkeämpää kuin heidän mielipiteensä, voi moni tyttö kokea omat urahaaveensa turhiksi ja mielipiteensä hyödyttömiksi.

Väärä ja haitallinen informaatio estää monia tyttöjä toteuttamasta unelmiaan. Tähän on saatava muutos.

Keitä haastatellaan asiantuntijoina?

Tänä vuonna kansainvälisen tyttöjen päivän teemana on tytöt ja tieto. Journalistisen median rooli tiedonvälittäjänä on yhä nykymaailmassakin todella tärkeä. Lapsilla ja nuorilla sukupuoleen katsomatta on oikeus saada luotettavaa tietoa ja nähdä mediassa moninaista kuvaa ihmisyydestä.

Uutismediallakin on vielä tasa-arvotyötä tehtävänä. Keitä haastatellaan asiantuntijoina? Miten naiset ja tytöt näkyvät ja mitä he tekevät uutiskuvissa? Journalistinen media voi rikkoa tyttöyden muotteja nostamalla sivuunvetäytyjiä aktiivisiksi toimijoiksi sekä tuoda mahdollisimman monenlaisia tyttö- ja naisesikuvia kanaviinsa yhä enemmän.

Suuret mediatalot voisivat myös ottaa tyttöjä mukaan tiedon tuottamiseen ja kysyä suoraan heiltä, minkälaisen tiedon jakaminen on milläkin hetkellä tärkeää. Nostamalla juuri tyttöjen omaa ääntä ja mielipiteitä kuuluviin, syntyy enemmän juuri heille oleellista tietoa. Näin saataisiin tiedonhausta tehtyä heillekin mahdollisimman toimivaa.

Uutismedian ammattilaisilla on todella hyvä medialukutaito. He tietävät, miten tarkistaa faktat ja tunnistaa disinformaatio. Näitä taitoja kannattaisi jakaa yhä enemmän nuorten kanssa työskenteleville tahoille sekä suoraan nuorille. Opetuksen kautta tietämys esimerkiksi verkossa liikkuvasta väärästä tiedosta lisääntyy, ja nuoret oppivat tunnistamaan valeinformaation paremmin. Mis- ja disinformaation tunnistaminen lisää nuorten itseluottamusta ja auttaa uskomaan omiin mielipiteisiin ja näkemyksiin.

Muutokseen tarvitaan meidät kaikki. Tytöt ovat vahvoja, itsevarmoja ja valmiita tavoittelemaan unelmiaan, kunhan kukaan ei estä heitä.

Tyttöjen vapautuminen ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin, se hyödyttäisi sekä tyttöjä että ihan kaikkia muitakin.

Meeri Havumäki

Kirjoittaja on 17-vuotias lukiolainen Jyväskylästä, joka tuuraa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavaa päätoimittajaa kansainvälisen tyttöjen päivän kunniaksi.

Näkökulmasta voi keskustella 12.10. klo 23.00 saakka.

Suosittelemme