Tasoristeysturvallisuutta on parannettu Suomessa vuosia, mutta edelleen risteyksissä sattuu keskimäärin parikymmentä onnettomuutta vuodessa.
Tämä vuosi on kahta edellistä synkempi, sillä onnettomuuksia on sattunut jo tähän mennessä 22, kun viime ja toissa vuonna niitä tapahtui 16 kumpanakin.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan Suomen ongelmaa ei paranneta oikeassa järjestyksessä eli pahimmista vaaranpaikoista aloittaen.
Nurmi kritisoi tilannetta Ylen haastattelussa päivälleen vuotta ennen tiistaista Kaskisten onnettomuutta, jossa loukkaantui kahdeksan ihmistä. Risteyksen vaarat ovat olleet tiedossa, sillä paikassa on sattunut 2000-luvulla ennen tätä neljä onnettomuutta.
Otkesin johtajan mukaan turvallisuus ei ole vuodessa parantunut.
– Edelleen meillä on useita kymmeniä mahdottomia tasoristeyksiä. Kaikkiaan tasoristeyksiä on parituhatta, ja kansainvälisessä vertailussa Suomen tasoristeysturvallisuus ei ole kovin häävillä tasolla, sanoo Veli-Pekka Nurmi.
Nurmen mahdottomaksi luonnehtimia tasoristeyksiä on noin 60 eri puolilla maata. Erityisen riskialttiin risteyksestä tekee näkemäalueen suppeus, sillä tasoristeystä lähestyvän on nähtävä molempiin suuntiin riittävän pitkälle.
– Mahdottomissa risteyksissä alue on niin suppea, että jos juna tulee suurinta sallittua nopeutta juuri kun ollaan ylittämässä tasoristeystä, allejäänti on varma. Näkemäalue on niin lyhyt että yli ei voi ehtiä kuin tuurilla, ja se ei ole oikein hyvä taktiikka tällaisessa, sanoo Veli-Pekka Nurmi.
Väylävirasto: Riskialttius on ykkösprioriteetti
Meneillään olevassa tasoristeysohjelmassa poistetaan tai parannetaan viiden vuoden aikana 430 risteystä.
Väylävirasto on inventoinut kaikki tasoristeykset ja luokitellut ne seitsemänportaisella asteikolla. Kuudennessa ja seitsemännessä riskiluokassa on risteyksistä vain 10 prosenttia, mutta näissä paikoissa tapahtuu 57 prosenttia onnettomuuksista.
Olosuhdeluokituksessa painavat radan nopeus, näkemäalue, turvalaitteet ja liikennemäärä sekä onnettomuustilastot.
Tasoristeysohjelman toteuttamisessa riskialttius on ykkösprioriteetti, sanoo Väyläviraston asiantuntija Jarmo Koistinen. Alkuun lähdettiin ottamalla tasoristeykset riskiluokituksen kärjestä, vertaamalla vuorokauden keskiliikennettä ja keskittymällä aluksi niihin, joissa liikennettä on eniten.
Sen rinnalle on tullut metodi, jossa lähekkäin olevat tasoristeykset hoidetaan samalla kertaa esimerkiksi niin, että neljästä risteyksestä kolme poistetaan ja liikenne ohjataan yhden paranneltavan risteyksen kautta.
– Kahdella kärjellä mennään: riskialttius on prioriteetti ykkönen ja sivussa tulevat kokonaisuudet, sanoo Koistinen.
Väylän turvallisuusarvioinnin mukaan jo tehdyt toimet vähentävät onnettomuuksia, mutta kyseessä on vielä ennuste. Toisaalta työtä riittää.
– 400 on hyvä alku, mutta työtä on moneksi, moneksi vuodeksi, sanoo Koistinen.
Koistinen muistuttaa, että aina onnettomuudet eivät ole kiinni pelkästään tasoristeyksen olosuhteista, vaan myös tienkäyttäjien käyttäytymisestä.
Kohteiden lista kasvaa kun työ etenee
Vielä viime vuoden lopussa Suomessa oli 2 600 tasoristeystä, niistä 70 prosenttia vartioimattomia. Valtion rataverkon tasoristeyksistä on yksityisteillä.
Tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelma vuosille 2018–2021 piti ensin sisällään 65 kohdetta, mutta työn edetessä lista on kasvanut ja hanke jatkunut vuodella.
Viime vuoden lopussa parannettuja ja poistettuja tasoristeyksiä oli ohjelmassa 151. Nyt poistettavia tai parannettavia tasoristeyksiä on vielä listalla 280.
– Kyse on siitä, paljonko määrärahojen puitteissa pystytään poistamaan, sanoo liikenneturvallisuuden asiantuntija Jarmo Koistinen Väylävirastosta.
Tasoristeysten poistaminen on kallista, ja siksi Onnettomuustutkimuskeskus on suositellut korvaavan puolipuomilaitoksen sijasta kevyempiä ja halvempia ratkaisuja.
– Nykyteknologialla voisi hyödyntää halvempia ratkaisuja, mutta niihin ei ole haluttu lähteä.
Väylävirasto asensi viime vuonna puolipuomilaitoksia halvempia tasoristeysvaloja viime vuonna 21 kappaletta Lahti–Heinola-rataosalle. Tällä hetkellä Väylävirasto määrittelee Jarmo Koistisen mukaan valoille tekniset ehdot, jotta niitä voidaan tilata helpommin muille rataosille.
Tasoristeysohjelmasta (siirryt toiseen palveluun) voit lukea Väylän sivuilta.
Otkes: Tutkimustietoa on jo tarpeeksi
Onnettomuustutkintakeskus tutkii enää vain hyvin harvoja tasoristeysonnettomuuksia, vaikka niissä tulisi kuolonuhreja. Suurimman osan tutkivat Onnettomuustietoinstituutin alueelliset tutkijalautakunnat.
Veli-Pekka Nurmen mukaan tutkimustietoa on tarpeeksi, samoin suosituksia.
Hän kehottaa kuntia luomaan painetta turvallisuuden parantamiseksi. Edes traagiset onnettomuudet eivät välttämättä muuta tilannetta.
– Näyttää ettei tässä auta mikään. Nämä mahdottomat risteykset ovat olleet pitkään radanhaltijan tiedossa, sanoo Nurmi.
Onnettomuustutkintakeskus päättää tämän viikon aikana, tehdäänkö Kaskisten onnettomuudesta turvallisuustutkinta. Se näyttää todennäköiseltä. Paikkatutkinta tehtiin jo tiistaina.
– Kyseessä oli vakava tilanne ja siinä oli ainekset erittäin vakavaan onnettomuuteen, sanoo erikoistutkija Lasse Laatta Otkesista.
Seinäjoki–Kaskinen-radalla eli Suupohjan radalla on 157 tasoristeystä, joista 16 on mukana tasoristeysohjelmassa. Myös Kaskisten tasoristeys on listalla. Kaupunkialueella sijaitseva risteys on kuitenkin hankala, ja ensiavuksi on suunniteltu nopeuden laskua.
Väylä on aiemmin päättänyt lakkauttaa Suupohjan radan kunnossapidon 2022 lopussa, mutta lisääntyneen liikenteen vuoksi tilanteesta tehdään uusi arviointi. Sen jälkeen päätetään, jatkuuko kunnossapito myös vuonna 2023.