Korona-aika on vetänyt monen suomalaisen mielen matalaksi. Elämä ahdistaa, opinnot tai työt takkuavat ja alakulo on tullut pysyväksi osaksi arkea. Etenkin nuorten mielenterveys on saanut kovia iskuja.
Suomen Mielenterveys ry:ssä tilannetta pidetään vakavana, mutta toivoakin on. Kiireellisintä olisi tarttua mielenterveyden ongelmiin mahdollisimman varhain.
– Emme vielä näe nousua varsinaisissa mielenterveyden häiriöissä tai itsemurhien määrässä. Nyt on vielä aikaa tarjota tukea ja on aikaa ehkäistä, ettei tästä tulee mielenterveyshäiriöiden epidemia, sanoo kehitysjohtaja, psykiatri Kristian Wahlbeck Mieli ry:stä.
Wahlbeckin mukaan esimerkiksi jokaisella terveysasemalla pitäisi olla tarjolla keskusteluapua sitä tarvitseville. Näin voitaisiin estää ongelmien monimutkaistuminen ja rankemmat hoitotoimet.
– Terveyspalveluiden etulinjassa pitäisi vahvistaa osaamista, jotta siellä osattaisiin antaa varhaista keskusteluapua. Siihen pitäisi ohjata riittävästi resursseja, Wahlbeck sanoo.
Korona-aika loi mielenterveysvelkaa
Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten opiskelu-uupumus on kasvanut erityisesti korona-aikana. Etäopiskelu on kuormittanut osaa nuorista toisia enemmän.
- Nyt on tärkeää miten nuorten hyvinvointi otetaan huomioon tässä käynnissä olevassa nivelvaiheessa, sanoo hankepäällikkö Ville Särkelä Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:stä.
Särkelän mukaan etäajassa esimerkiksi tukipalvelut eivät ole tavoittaneet kaikkia nuoria samalla tavalla kuin kouluyhteisössä, minkä vuoksi ongelmat ovat voineet syventyä.
Wahlbeck arvioi, että joidenkin lasten ja nuorten kohdalla koronan jättämä jälki voi olla pitkä.
- Osalle lapsista on syntynyt sekä mielenterveysvelkaa että oppimisvelkaa. Ihan kaikkien kohdalla tätä voi olla vaikea kuroa umpeen, jollei todella panosteta eriarvoisuuden vähenemiseen, Wahlbeck sanoo.
Särkelä puolestaan toivoo, että korona myös pakottaa kohtaamaan nuorten mielenterveysongelmat aiempaa rehellisemmin.
– Nyt meillä on tämä asia aika vahvasti silmien alla ja nyt meillä on mahdollisuus tarttua siihen, kun se on raa'asti meidän näkyvillä. Nyt ei vain lakaista niitä asioita mihinkään maton alle.
"Nuorten kohtaamiseen pitäisi olla aikaa"
Mielenterveyden asiantuntijat pitävät tärkeänä ongelmien varhaista tunnistamista ja puheeksiottamista. Yeesi ry:n Särkelä korostaa, että mielenterveydestä pitäisi puhua samalla tavalla kuin fyysisestä terveydestä.
– Toki toimia pitää tehdä monella tasolla. Mielenterveysvaikutuksia pitää huomioida erityisesti nuoria koskevassa päätöksenteossa. Sitten se jalkautuu nuorten pariin niin, että kouluissa, nuorisotaloilla tai kaduilla panostetaan kohtaamiseen ja ajan antamiseen, Särkelä sanoo.
Mieli ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck peräänkuuluttaa myös poikkihallinnollista yhteistyötä, jolloin ihmisiä voidaan tukea mielenterveysasioissa niin koulussa, työssä kuin harrastuksissa.
– Esimerkiksi kaikilla nuorilla pitäisi olla mahdollisuus harrastaa. Siellä olisi hyvä, että ohjaajat ja valmentajat ovat avoimia tälle asialle ja uskaltavat ottaa puheeksi mielenterveysasioita ja tukea nuoria.
Eduskunta pitää klo 14 ajankohtaiskeskustelun mielenterveydestä, mielenterveysstrategian toteuttamisesta ja kansallisesta päihdepolitiikasta.
Lue lisää:
Unicef: Koronan vaikutukset lasten ja nuorten mielenterveyteen ovat vain jäävuoren huippu