Korkein hallinto-oikeus on hylännyt saamelaiskäräjien valituslupahakemuksen, joka koski koneellisen kullankaivun lupaa Sodankylässä, lähellä Vuotson kylää. Kullankaivualue sijaitsee Riskaskama-Kokkovaara-Suksivaaran suojelumetsäalueella, joka on perustettu Metsähallituksen päätöksellä.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi heinäkuussa 2019 kullankaivajalle luvan pienimuotoiseen koneelliseen kullankaivuuseen alueella. Avin mukaan metsäalueen suojelu ei estä suoraan koneellista kullankaivuuta alueella, eikä kaivuuseen tarvita ympäristölupaa. Myöskään maakuntakaava ei estänyt avin mukaan kaivuuta.
Avi rajoitti kullankaivun alueella 45 päivään yhdellä kaivuyksiköllä ja enintään 490 kuutiometriin kokonaisainemääränä vuodessa. Kullanhuuhdontakausi ajoittuu kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Kullankaivualue kattaa neljä seitsemän hehtaarin laajuista kullanhuuhdonta-aluetta.
Avi huomioi alueella toimivan Lapin paliskunnan tarpeet määräämällä, että porojen kuljetusten ajaksi melua aiheuttavat työt on keskeytettävä kullankaivussa lyhytaikaisesti.
Saamelaiskäräjät valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeuden mukaan kullankaivu ei oleellisesti heikennä mahdollisuuksia harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria.
Tämän jälkeen saamelaiskäräjät valitti Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka katsoi ettei asian käsittelyyn KHO:ssa ole perusteita. Tästä KHO:n päätökseen. Kun korkein hallinto-oikeuskaan ei myöntänyt valituslupaa, aluehallintoviraston päätös jää voimaan.
Molemmat elinkeinot yrittävät tulla toimeen
Lapin kullankaivajien viime kesänä valittu puheenjohtaja Marko Touru ei tunne kyseistä tapausta, mutta hän sanoo saamelaiskäräjien valittavan yleisesti kaikista kullankaivuluvista.
– Saamelaiskäräjillä on oikeus valittaa kullankaivuluvista, eikä sitä ole tarve ottaa pois. Joissakin tapauksissa se voi turhauttaa luvan hakijaa, Touru sanoo.
Tourun mukaan kaikki saamelaiskäräjien valitukset ovat samantyylisiä, eivätkä ne tule menestymään.
– Saamelaisilla on oikeus suojata elinkeinojaan kuten poronhoitoa. Molemmat elinkeinot yrittävät tulla toimeen. Koneellinen kullankaivu on täysi elinkeino, siinä panostukset ovat sadoissa tuhansissa euroissa, puheenjohtaja Touru sanoo.
Koneellinen kullankaivu on pienimuotoista, kun kokonaiskaivumäärä jää alle 500 kuutiometrin. Tourun mukaan kaksi ahkeraa käsinkaivajaa kaivaa saman verran lapioilla yhdessä kesässä.
KHO pienensi kaivualuetta Inarissa
Saamelaiskäräjät ei vielä kommentoi KHO:n tiistaista päätöstä.
Korkein hallinto-oikeus on aiemmin käsitellyt kullankaivuuta saamelaisalueella. Reilu vuosi sitten KHO teki teki katselmuksen Inarin Hammastunturin erämaa-alueella arvioidakseen kullankaivuhankkeen sekä muiden alueen kullankaivuhankkeiden yhteisvaikutuksia vesistöön ja perinteisten saamelaiselinkeinojen, kuten poronhoidon harjoittamiseen.
KHO päätyi tässä tapauksessa pienentämään kullankaivualuetta, jotta poroille jää leveämpi, esteetön reitti kulkea kesälaidunalueelle. KHO perusteli päätöstään perinteisen saamelaisen poronhoidon harjoittamisella.