Hyppää sisältöön

Luonnontieteellisen museon korjaustyö vihdoin loppusuoralla Kokkolassa – "Aikamoinen työ oli sovittaa vanha ulkolaudoitus uudelle hirsirungolle"

Rakennusurakka maksoi lähes 2 miljoonaa euroa. Korvausneuvottelut ovat vielä Kokkolan kaupungin ja vakuutusyhtiön kanssa kesken.

Museopedagogi Mari Mäenpää Kokkolan luonnontieteellisen museon pihalla.
Tulipalossa lähes tuhoutunut luonnontieteellinen museo rakennettiin uudelleen vanhaa mukaillen
Iina Kluukeri

Lähes kolme vuotta sitten pahasti palaneen luonnontieteellisen museon eli Kiepin korjausurakka on loppusuoralla Kokkolassa. Museopedagogi Mari Mäenpää on hyvillään, että valmistuminen häämöttää ihan nurkan takana.

Marraskuun lopulla jälleenrakennustyön pitäisi olla valmis.

– Ajatukset ovat jo muuton valmistelussa ja siinä, että me työntekijät saamme ajanmukaiset tilat, huokaisee Mäenpää.

Valtakunnallisesti arvokkaan ja museona toimivan Forsnabban talon korjausta hidastivat useat lupaprosessit. Museokorttelissa sijaitseva, vuonna 1823 rakennettu talo on suojeltu.

– Kyllähän projektissa meni luvattoman kauan. Palossa vaurioituneiden osien purkuun piti hakea poikkeuslupaa, sen jälkeen purkulupaa ja sitten vielä rakennuslupaa. Kaikissa kesti oma aikansa ja ne viivyttivät aloitusta, kertoo Kokkolan kaupungin projekti-insinööri Aki Riihijärvi.

Museo rakennettiin uudelleen vanhaa mukaillen. Vanhasta kyettiin säästämään julkisivulaudoitus sekä ikkunat. Sisältä rakennus on kuin uusi.

Lue seuraavaksi:Luonnontieteellinen museo nousee tuhkasta Kokkolassa: palanut rakennus peruskorjataan, kokoelmien konservointi jatkuu vielä kuukausia

Uuden ja vanhan sovittaminen urakan kimurantein vaihe

Rakentamisessa vaikeinta oli sovittaa vanha ulkovuori ja ikkunat täysin uudelle hirsirungolle, kertoo rakennusurakoitsija Pinalton vastaava mestari Teemu Kankaanpää.

Kiepin kunnostus oli rakennusfirman ensimmäinen museohanke.

– Vanha rakennus oli pahasti vinossa. Uusi rakennus on istutettu vanhan porakiviperustuksen päälle suoraan. Vanhassa ulkovuoressa oli huomattavia paksuuseroja ja sen istuttaminen suoralle seinälle oli aikamoinen työ. Ulkovuoren paikalleen saamiseen meni noin kaksi kuukautta, kertoo Kankaanpää.

Vanhan ulkolaudoituksen ja ikkunoiden lisäksi sisällä on säästynyt vanhaa vain parissa kohdassa.

– Museon toiveesta sisätiloissa on kunnostettu vanhasta rakennuksesta hiiltynyt hirsinurkka. Myös sisäkatossa ollut vanha koristemaalaus on saatu puhdistettua, luettelee Kankaanpää.

Jopa yli 25 000 näytteen kokoelmat odottavat väliaikaistiloissa Ventuskartanossa muuttoa takaisin museoon. Isosta urakasta on jo kokemusta.

– Näytteet ovat jo pääosin valmiiksi pakattuna väistötiloissa. Pakkausta on tehty pikku hiljaa, kertoo museopedagogi Mari Mäenpää.

Laatikoiden purkaminen ja näyttelyiden rakentaminen ovat massiivisimmat urakat. Se kestää useita kuukausia ja työhön tarvitaan lisätyövoimaa.

Luonnontieteellisen museon mineraalikokoelma ennen paloa.
Kiepin mineraalikokoelmia ennen paloa. Kuva: Ida-Maria Björkqvist / Yle

Museopedagogi lupaileekin, että jotain aivan uutta on kokkolalaisille tarjolla.

– Suunnitteilla on sellainen näyttely, jollaista ei ole aiemmin nähty. Mutta sen enempää ei tässä vaiheessa paljasteta, sanoo Mäenpää.

Sisätilat ovat uusia vastaavat ja esimerkiksi aiempaa leveämpi eteinen helpottaa suurempien ryhmien vastaanottamista. Lisäksi työpajoille ja ryhmätöille on nyt erillinen tila, jolloin museovierailuille voidaan ottaa useampia ryhmiä samaa aikaa.

Luontokokoelman näyttelytilat ovat saaneet valaistuksen. Myös työntekijät saavat nykyaikaiset työskentelytilat eli lämmöneritys on nyt kunnossa.

Ennen paloa luonnontieteellinen museo keräsi vuodessa keskimäärin 7 000 kävijää, joista noin 2 500 oli päiväkoulu- ja kouluryhmäkävijöitä. Jatkossa kolmen eri keräilijän hienoja tieteellisiä kokoelmia nostetaan esille aiempaa korostetummin, uskoo museopedagogi.

– Meidän kokoelmat ovat poikkeukselliset ihan valtakunnallisestikin vertailtuna. Esimerkiksi Veikko Salkion fossiilikokoelmaa on verrattu arvokkuudeltaan Viron Tarton fossiilikokoelmaan, muistuttaa Mäenpää.

Pinalto Oy:n vastaava mestari Teemu Kankaanpää katsoo ulos luonnontieteellisen museon ikkunasta.
Jälleenrakennustyöstä vastanneen Pinalton Teemu Kankaanpään mukaan vaikeinta oli sovittaa vanha palolta säästynyt julkisivulaudoitus uuden hirsikehikon päälle. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Museokorttelin pihamaata muotoillaan vielä ensi syksynä. Uuden rakennuksen sokkeli on selvästi pihaa matalammalla, joten maanpintaa pitää laskea 30–40 senttiä. Pihan kulkuväylätkin uusitaan samalla.

Vielä urakassa jäljellä on muun muassa sähkö- ja ilmastointitöitä sekä ikkunoiden ja ovien asentamisia. Kaukolämpöä kaivetaan vielä jonkin aikaa.

Kokkolan ydinkeskustassa Itäisen Kirkkokadun tienpätkä on ollut lähes koko rakennustöiden ajan pois käytöstä.

– Se avataan taas liikenteelle joulukuun alussa, arvelee kaupungin projekti-insinööri Aki Riihijärvi.

Museo avautunee yleisölle keväällä. Urakan loppulasku on lähes 2 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Kiepin korjaustyöt etenevät Kokkolan museokorttelissa: runko ja sisätilat rakennetaan uusiksi, julkisivu kyetään säilyttämään

Luonnontieteellisen museon raunioista löytyy vieläkin näyttelyesineitä Kokkolassa: nisäkkäiden pääkalloja, koralleja ja kiviä

Kokkolan museokorttelin tuhoisan palon syy selvisi: sai alkunsa sähkökaapista

"Suru, kauhu ja paniikki – olen pelännyt pitkään, että tällaista voisi tapahtua": Kokkolan museokorttelin palossa oli ainekset laajempaankin tuhoon

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 12.10. kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle