Saamelaiskäräjät on pahoillaan siitä, että Korkein hallinto-oikeus ei antanut sille valituslupaa koskien kullankaivulupaa Sodankylän Vuotson läheisellä suojelumetsäalueella.
– Hyvin harmillista, että KHO ei ottanut tätä tutkittavaksi. Tässä on kuitenkin kyse hyvin erityislaatuisesta alueista, ja vaikutuksia olisi meidän mielestämme tietenkin ollut hyvä tutkia ja katsoa tarkemmin, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoo.
Saamelaiskäräjien mielestä kullankaivu ei sovi alueelle, jonka Metsähallitus on suojellut hakkuilta.
– Se on hyvin vanhaa ja koskematonta metsää, jonka Metsähallitus on itse suojellut muulta toiminnalta. Se kuvastaa hyvin sitä, että se on erityisen tärkeää Vuotson ja Lapin paliskunnan aluetta, Juuso sanoo.
Kyseinen metsäalue kuuluu Pohjois-Suomen vanhojen metsien täydennyskohteisiin, josta Metsähallitus neuvotteli luontojärjestöjen kanssa, ja teki päätöksen vuonna 2005. Alue on yksi niin sanotuista dialogikohteista.
Maa-alue on edelleen Metsähallituksen metsätalouden taseessa, mutta pysyvällä päätöksellä suojeltu hakkuilta.
Kaivoslakiin tarvitaan muutos
Juuson mukaan kullankaivu on viime aikoina laajentunut huomattavasti Vuotson alueella sekä Ivalon ja Hammastunturin paliskunnan alueella.
– Meillä on hyviä esimerkkejä esimerkiksi Ivalojoen alueelta, jossa hakemuksia on erittäin paljon vieri vierekkäin, ja ne yhdessä ottavat käyttöönsä ison alueen. Kun toimijoita tulee enemmän, ja niitä käsitellään yksittäistapauksina, niin kumulatiiviset vaikutukset luonnolle, sen monimuotoisuudelle ja saamelaiskulttuurille jäävät tunnistamatta.
Tuomas Aslak Juuson mielestä KHO:n ratkaisu osoittaa kaivoslain toimimattomuuden.
– Suomessa ei pystytä tunnustamaan saamelaiskulttuuriin, poronhoitoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, kun niitä ei lähdetä tutkimaan edes juridisesta näkökulmasta. Kaivoslakiin tarvitaan huomattavaa muutosta, Juuso sanoo.
Saamelaiskäräjät on mukana uuden kaivoslain valmistelussa ja neuvotteluita käydään työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Lain valmistelu ei ole edennyt vielä lausuntoihin.
Hammastunturin alueen kullankaivusta KHO teki ratkaisun viime marraskuussa. KHO päätyi pienentämään kullankaivualuetta, jotta poroille jää leveämpi, esteetön reitti kulkea kesälaidunalueelle. KHO perusteli päätöstään perinteisen saamelaisen poronhoidon harjoittamisella.
Laajuus satoja hehtaareja
Lapin paliskunnan poroisännän Antti Äärelän mukaan paliskunnan alueella on nyt kolme kullankaivualuetta, joiden laajuus on yhteensä satoja hehtaareja.
– Ne arvioidaan aina hakemus kerrallaan ja kokonaisvaikutusten arviointi jää tekemättä, Äärelä sanoo.
Paliskunnan mukaan on väärin, että metsähakkuilta suojelluilla alueilla voidaan sallia jotain muuta poronhoitoon ja luontoon vaikuttavaa toimintaa.
Nyt kullankaivuluvan saanut kaivaja on toiminut alueella jo vuosia. Uudet kaivualueet ovat aiemmin luvan saaneen alueen vieressä.
Ei muita valituksia vireillä
Nyt KHO:sta tullut ratkaisu on viimeinen vireillä ollut saamelaiskäräjien kullankaivuluvista tekemä valitus.
Vielä viitisen vuotta sitten käräjät valitti luvista enemmän. Kun havaittiin, ettei valituksilla ollut toivottua vaikutusta, muutti saamelaiskäräjät taktiikkaansa.
Nyt valituksia tehdään vain niissä tapauksissa, joissa on saamelaiskäräjien mielestä jotain erityistä ja poikkeavaa. Viimeisimmässä valituksessa erityisenä syynä oli metsäalueen suojelupäätös.