Hyppää sisältöön

Israelissa löytyi ensi kertaa ristiretkeläisten leiri – hevosenkenkien naulat kertovat arjesta taistelujen lomassa

Ristiretkeläisten leirejä ei ole aiemmin löydetty ehkä siksi, että tutkijat ovat sivuuttaneet ne etsiessään suositumpia kohteita, arvelee arkeologi Rafi Lewis Haaretz-lehdelle.

Taiteilijan näkemys ensimmäisen ristiretken johtajiin kuuluneen Godefroy de Bouillonin joukoista valtaamassa Jerusalemia viisiviikkoisen piirityksen päätteeksi vuonna 1099. Teos on 1800-luvulta. Kuva: Ullstein Bild / AOP

Ristiretkeläiset kävivät keskiajalla Lähi-idässä lukuisia taisteluita muslimijoukkoja vastaan, mutta vasta nyt on löytynyt ensimmäinen ristiretkeläisten leiri, kertoo israelilainen Haaretz-lehti. (siirryt toiseen palveluun)

Leiri löytyi Tsiporista Israelista 30 kilometrin päässä Tiberiasin kaupungista, joka sijaitsee Genesaretinjärven rannalla. Leiriä käyttivät vuoroin ristiretkeläiset, vuoroin islamilaiset ajubidijoukot, kertoo arkeologi Rafi Lewis Haifan yliopistosta.

Leiripaikan arkeologiset tutkimukset tuovat tietoa muun muassa siitä, miten sotilaat käyttivät aikansa sotaanlähtöä odottaessaan – rivisotilaiden aikaa näyttää vieneen etenkin hevosten kengittäminen.

Ristiretkiä (siirryt toiseen palveluun) tehtiin Lähi-itään kristinuskon nimissä useita parinsadan vuoden aikana 1090-luvulta 1200-luvun lopulle. Ne olivat uskonnollisesti motivoituja sotaretkiä, joilla oli paavin hyväksyntä. Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem islaminuskoisilta takaisin kristittyjen hallintaan.

Lewis pitää mahdollisena, ettei ristiretkeläisten leirejä ole aiemmin löydetty, koska tutkijat ovat sivuuttaneet ne suosituimpien kohteiden, kuten linnojen (siirryt toiseen palveluun) ja piirityssodan paikkojen, tieltä.

Ranskalaisia ristiretkeläisiä saapumassa Damiettaan Egyptiin kuudennella ristiretkellä vuonna 1249. Teos on 1500-luvulta. Kuva: Ullstein Bild / AOP

Sen sijaan esimerkiksi roomalaisten valtakaudelta löytöjä on runsaasti Israelissa ja muualla Lähi-idässä.

"Tilapäisyyden vaikutelma"

Tämä leiri löytyi tietöiden seurauksena, kuten moni muukin muinaiskohde historiantäyteisessä Israelissa. Sitä on tutkittu Israelin muinaismuistoviraston johtamassa projektissa.

Leiri sijaitsi Sepforisin eli nykyisen Tsiporin lähdealueella pienessä laaksossa. Alue on arkeologisten tutkimusten mukaan ollut asuttu esihistorialliselta ajalta lähtien. Se on eri aikoina ollut oivallinen levähdyspaikka sotajoukoille.

Ristiretkeläisten leirin tutkimista vaikeuttaa se, että toisin kuin aiemmissa roomalaislegioonien leireissä, siellä ei vaikuta olleen kivisiä tai puisia rakennelmia. Lewisin mukaan leirin jäännöksistä tulee tilapäisyyden vaikutelma.

Historiallisten lähteiden mukaan ristiretkeläiset majoittuivat teltoissa ja myös heidän kirkkonsa oli teltassa.

Arkeologit ovat kuitenkin löytäneet alueelta runsaasti metalliesineitä, jotka ovat peräisin Jerusalemin kuningaskunnasta, vuosien 1099–1291 ristiretkivaltiosta.

Kolikoita, hevostarvikkeita, kultaisia pinnejä

Leiripaikalta on löytynyt Jerusalemin kuningaskunnan ajalta muun muassa kolikoita, mutta myös runsaasti hevosenkenkien nauloja ja muita hevosiin liittyviä esineitä, kuten hevosenkenkiä, suitsia, valjaita ja suka, sekä neuloja ja nuolenkärkiä.

Tutkijat uskovat, että rivisotilaat viettivät leirillä paljon aikaa vaihtamalla hevosenkenkien nauloja. Tuohon aikaan nauloja ei upotettu hevosenkengän reunaan asti, jotta pito maaperässä olisi parempi. Siksi naulat rikkoutuivat helpommin ja niitä täytyi vaihtaa useammin, he selittävät Haaretzille. Useimmat tutkimusryhmän löytämät naulat olivat käytettyjä.

Kaivausten johtaja Nimrod Getzov kertoo, että he uskovat naulojen kuuluneen ristiretkeläisille, sillä nämä käyttivät eurooppalaistyylisiä hevosenkenkiä. Ne eivät olleet tavallisia muslimijoukkojen keskuudessa, eivätkä muutenkaan alueella.

– Emme voi sanoa, kuka hevosen selässä istui – israelilaisena sotilaana käytän kalašnikovia – mutta oletan, että ristiretkeläinen, Getzov toteaa.

Esineet ovat sitä hienompia, mitä lähempänä ne ovat lähdettä. Löytöjen joukossa on muun muassa eurooppalaiseen aristokraattiseen tyyliin valmistettuja kullattuja solkia ja pinnejä.

Temppeliritarit ja johanniittain ritarikunnan sotilaat pitivät hiuksensa lyhyinä, eivätkä tarvinneet pinnejä. Ristiretkeläisissä oli kuitenkin sotilaita eri kulttuureista. Pinnejä on voitu käyttää myös vaatteiden kiinnitykseen.

Kuninkaan teltan Lewis uskoo olleen parhaalla paikalla: pienellä kukkulalla, jolla on oma lähde.

Kuvaus Jerusalemin kuninkaasta Guy de Lusignanista hänen ristretkeläisjoukkojensa kärsittyä tappion sulttaani Saladinin joukoille Hattinin taistelussa vuonna 1187. Kuva on David Aubertin Chronique des Empereurs -teoksesta noin vuodelta 1460. Kuva: Kharbine-Tapabor / Shutterstock / AOP

Ei ole selvää, milloin ristiretkeläiset alkoivat käyttää Tsiporin leiriä, mutta Lewisin mukaan se oli 1130-luvusta lähtien sotajoukkojen kokoontumispaikka. Esimerkiksi vuonna 1168 kuningas Amalric kirjoitti sieltä kuningas Ludvig VII:lle ja pyysi apua maanjäristyksen vuoksi. Ristiretkeläiset leiriytyivät paikalla toistuvasti vuoden 1187 Hattinin taisteluun saakka.

Hattinin taistelussa Saladinin ajubidijoukot kukistivat ristiretkeläiset, minkä jälkeen Saladin kokosi omat joukkonsa Sepforisin lähdealueelle.

Suosittelemme sinulle