Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila katsoo, että Suomessa luovuttiin liian aikaisin koronarajoituksista.
Alun perin rajoitukset oli tarkoitus purkaa siinä vaiheessa, kun koko maan rokotekattavuus on vähintään 80 prosenttia. Suurin osa rajoituksista päättyi kuitenkin jo viime viikonloppuna, vaikka rokotekattavuus on kaukana alkuperäisestä tavoitteesta.
– Rajoituksia purettiin aika nopeaan tahtiin. Kun tultiin tähän lokakuun alkuun, lähes kaikki rajoitukset oli jo purettu, Varhila sanoo.
Tällä hetkellä voimassa ovat ainoastaan ravintolarajoitukset leviämisvaiheen alueilla. Muut ovat suosituksia.
– Kyllä me virkakunnassa olimme hyvin vahvasti sitä mieltä, että rajoituksia ei olisi ehkä näin laajassa mittakaavassa pitänyt purkaa.
Varhilan mukaan nyt päätöksiä uusista rajoituksista on vaikea tehdä, vaikka tartuntamäärät ovat nousussa.
Tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä kasvanut
Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on kääntynyt jälleen kasvuun. Tämän päivän tietojen mukaan osastohoidossa on 112 koronapotilasta, kun kaksi viikko sitten vastaava luku oli 89.
Myös tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on lähtenyt nousuun. Tällä hetkellä heitä on koko Suomessa 33.
Koko maan osalta tehohoitopotilaiden määrä ei vielä aiheuta ongelmia. Valtakunnallisesti kipurajan arvioidaan olevan 40 tehohoitopotilaan tienoilla.
Professori Matti Reinikainen Itä-Suomen yliopistosta kuitenkin huomauttaa, että potilasmäärät eivät jakaudu tasaisesti. Yksittäisissä sairaaloissa teho-osastojen kapasiteetit voivat olla jo nyt koetuksella.
Reinikainen muistuttaa, että koronapotilaiden hoito vaatii resursseja enemmän kuin tavanomaisten tehohoitopotilaiden hoito.
– Tämä johtuu siitä, että kyseessä on tyypillisesti hyvin vaikea hengitysvajaus, joka sinänsä jo edellyttää hoidolta aika paljon. Mutta tämän lisäksi potilaat täytyy eristää muista potilaista, ja henkilökunnalta edellytetään suojapukeutumista, Reinikainen kertoo.
Professori näkee sairaalahoidon ja tehohoidon määrän kasvun huolestuttavana. Koronapotilaiden aiheuttama tehohoitopaikkojen varaaminen saattaa pian heijastua myös muihin potilasryhmiin.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että joudutaan lykkäämään ei-kiireellisiä leikkauksia, jotta henkilökunta saadaan riittämään tehohoitotyöhön, Reinikainen sanoo.
Rokottamattomuuden hinta yli miljardi euroa
Iso osa sairaalahoidossa olevista potilaista on Uudenmaan alueella. HUSin toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi jakaa Reinikaisen huolen muiden potilasryhmien hoidosta.
– Tämä alkaa jo selkeästi hankaloittaa muuta toimintaa, Mäkijärvi toteaa.
Mäkijärven mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ajautuu ahdinkoon, jos nyt kaksi viikkoa kestänyt nousu vielä kiihtyy. Tällöin rajoituksia tarvittaisiin ainakin hetkellisesti uudestaan.
Ratkaisevassa asemassa ovat nyt rokottamattomat. Tällä hetkellä koronavirus leviää juuri heidän keskuudessaan. Valtaosa sairaalahoidossa olevista koronapotilaista on rokottamattomia.
HUS julkaisi tänään teoreettisen laskelman, jonka mukaan rokottamattomien suomalaisten sairaalahoidon hinta nousee tulevina vuosina noin miljardiin euroon.
Mäkijärvi huomauttaa, että todellinen kustannus koko yhteiskunnalle tulee olemaan paljon suurempi. Eikä kaikkea maksettavaa mitata rahassa.
– Velkaa voi aina ottaa, mutta sitä inhimillistä laskua ei pysty maksamaan takaisin.
Suomen rokotekattavuus EU:n alempaa keskitasoa
Suomessa rokotustahti oli vielä kesällä EU:n kärkitasoa. Syksyn myötä tahti on kuitenkin hidastunut ja Suomi on pudonnut alemmalle keskitasolle.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ECDC:n viime viikolla julkaiseman arvion mukaan Suomen suhteellisen alhainen rokotekattavuus lisää riskiä uusien tartuntatapausten määrän äkilliseen nousuun. Tämä puolestaan lisää sairaalahoidon tarvetta ja kuolemantapauksia. Vertailu perustuu kolmen viikon takaisiin rokotuslukuihin.
Raportissa todetaan, että rajoitustoimia keventävät maat, joissa rokotekattavuus on EU:n keskitasolla tai sen alle, ovat korkeammassa riskissä koronaviruksen leviämisen suhteen.
Tartuntatapausten määrän kova kasvu lisää myös täysin rokotettujen henkilöiden riskiä saada taudin vakava muoto, raportissa arvioidaan.
