Vaatesuunnittelija Krista Virtanen valmistelee työhuoneellaan vaatteita syyskauden näytöksiin Suomessa, keväällä hän on lähdössä mallistonsa kanssa Kanadaan.
Vaatteiden värit tulevat elintarviketeollisuuden sivutuotteena syntyneistä sipulinkuorista. Värit suunnittelija on kehittänyt yhdessä luonnonvärejä valmistavan Natural Indigo Finlandin kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa sijaitseva yritys on luonnonmukaisen värintuotannon pioneereja Suomessa.
Yhteistyö käynnistyi vuosi sitten syksyllä, kun Virtanen teki lopputyötään LAB-ammattikorkeakouluun.
Opintomatkalla Tanskassa hän ihastui hävikkiruoasta valmistettuihin näyttäviin ja kauniisti tarjottuihin ravintola-annoksiin.
– Aloin miettiä, kuinka itse voisin hyödyntää biopohjaisia raaka-aineita, erityisesti ruokajätettä vaatteissa ja niiden värjäyksessä.
Virtanen suosii mallistonsa luonnonkuitumateriaaleissa villaa ja silkkiä. Hän näkee, että biohajoavien tuotteiden valmistuksessa ja kierrätysketjussa pitäisi käydä läpi kaikki vaiheet alusta loppuun.
– Biohajoavia tuotteita kehitetään nyt kilpaa Suomessa ja ympäri maailmaa. On ristiriitaista, että on muuten biohajoava tekstiilimateriaali, mutta ei biohajoavaa väriainetta.
Suomessa ollaan edelläkävijöitä
Kiinnostus ekologisia värjäysmenetelmiä kohtaan on kasvanut vaateteollisuuden vastuullisuusvaatimusten myötä. Tekstiilituotannossa valtaosin käytössä olevissa synteettisissä väreissä käytetään ympäristölle haitallisia kemikaaleja, joita päätyy usein myös luontoon.
Luonnonvärejä kehittävän ja tuottavan Natural Indigo Finlandin tähtäimessä on olla merkittävin yritys alallaan Euroopassa. Se tekee laajaa yhteistyötä tutkijoiden ja kaupallisten toimijoiden kanssa. Liikeideana on tuottaa teollisessa mittakaavassa luonnonvärejä korkean brändiarvon yrityksille. Yksi yhteistyökumppaneista on Marimekko.
Yritys on jo pitkällä peltokasvina viljellystä värimorsingosta saatavan indigonsinisen tuotannossa.
Vuoden alusta lähtien kehitystyötä on tehty maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa ylijäävien kelta- ja punasipulin kuorten kanssa, tulossa on myös pajusta saatava harmaa väri.
Yrityksen perustaja Pasi Ainasoja uskoo, että luonnonvärit ovat suomalaisyrityksille kilpailuetu maailmalla.
– Toki vaatii vielä paljon testauksia ja tuotekehittelyä, että siihen päästään ja voimme lähteä markkinoille.
Seuraavaksi digiprintit?
Korkeampi hinta pitää huolen siitä, että luonnonvärit tuskin korvaavat täysin synteettisiä värejä.
Haasteena on myös kestävyys. Luonnonvärit haalistuvat synteettisiä herkemmin. Suunnittelijan silmissä se on toisaalta osa vaatetta, ja tekee siitä kiinnostavan.
– Vaatteen värin kuluminen ja muuttuminen voi olla positiivinen asia. Sen voi värjätä uudelleen ja siihen ei kyllästy, Krista Virtanen toteaa.
Luonnonväritkään eivät ole täysin kemikaalivapaita, vaikka niiden apuaineissa kemikaaleja on paljon vähemmän kuin synteettisissä. Myös veden kulutus on ongelma, johon haetaan ratkaisuja.
Yksi vaihtoehto voisivat Virtasen mukaan olla digiprintit, jotka painettaisiin luonnonväreillä suoraan kankaille minimaalisella vesimäärällä.
Kiinnostaisiko sinua käyttää jätteillä värjättyjä vaatteita? Voit keskustella aiheesta 12.10. klo 23:een saakka.
Lue myös: