Kaikkein innokkaimmin korotuksia koepisteisiinsä vaativat lääketieteellisille aloille ja oikeustieteen opintoihin pyrkivät.
Vain pieni osa oikaisua vaativista onnistuu saamaan opiskelupaikan. Tänä vuonna oikaisuvaatimukset menestyivät aiempia vuosia paremmin.
Lääkishakijat lähettivät yliopistoihin liki 290 oikaisuvaatimusta ja oikikseen pyrkineet 280. Lääkishakijoiden tekemien oikaisuvaatimusten määrä kasvoi tuntuvasti.
Luvut ovat muihin yhteisvalinta-aloihin verrattuna isoja. Vaikka kauppatieteelliselle alalle on hakijoita useita tuhansia enemmän, jäi oikaisuvaatimusten määrä tänä vuonna noin 70:een.
Yhteisvalinta-aloilla pääsykokeen perusteella valittavat opiskelijat ovat vuodesta 2018 lähtien tehneet saman alakohtaisen kokeen.
Lääkishakijoissa paljon koepisteiden tarkistajia
Lääketieteellisten alojen pääsykokeeseen osallistui tänä vuonna runsaat 6 000 hakijaa. Heistä joka viides tilasi kopion omasta pisteytetystä kokeestaan.
Oikaisua pisteisiinsä vaati määräajassa liki 130 hakijaa. Hakija saattoi tehdä samalla kertaa oikaisuvaatimuksen useaan hakukohteeseen, joten niitä kertyi yhteensä 290.
Oikeustieteellisen alan pääsykokeeseen osallistui yli 3 000 hakijaa ja heistä noin 500 halusi tarkistaa oman kokeensa arvostelun.
Oikaisua piti hakea erikseen jokaisesta yliopistosta ja vaatimuksia lähetettiin yhteensä 280.
Aiempina vuosina oikishakijoilla on ollut selvä ykköspaikka oikaisuvaatimusten määrässä. Tänä vuonna lääkishakijat rynnistivät niukasti ohi.
Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen, koska koronapandemian vuoksi pääsykokeet järjestettiin kaksivaiheisina. Perinteiseen pääsykokeeseen päästettiin vain pieni osa hakijoista. Tämän vuoksi oikaisuvaatimuksia kertyi tavanomaista vähemmän.
Oikaisua voi vaatia vaikka olisi päässyt opiskelemaan. Tällöin voi vaatia paikkaa yliopistoista, jotka olivat hakutoiveissa ylempänä. Osa pyrkiikin saamaan oikaisuvaatimuksella mieluisamman opiskelupaikan.
Lääkishakijat ovat vetäneet usein vesiperän
Lääketieteellisten alojen yhteisvalinnassa eniten oikaisuvaatimuksia on tehty yliopistoihin, joissa opiskelupaikkaan oikeuttavat pisterajat ovat matalimmat: Itä-Suomen ja Oulun yliopistoihin.
Tänä vuonna oikaisuvaatimuksia hyväksyttiin aiempia vuosia enemmän, yhteensä 21.
Yliopistot ovat alla olevassa taulukossa lääketieteen tämän vuoden pääsykokeen pisterajojen mukaisessa järjestyksessä. Luvuissa ovat mukana lääketieteen ja hammaslääketieteen oikaisuvaatimukset sekä Helsingin yliopiston luvuissa myös eläinlääketieteellisen oikaisuvaatimukset.
Lääkiksen oikaisuvaatimuksista keskimäärin keskimäärin 5,3 prosenttia on johtanut opiskelupaikan myöntämiseen.
Jos poikkeuksellista koronapandemiavuotta 2020 ei huomioida, prosenttiosuudet nousevat grafiikan luvuista muutamalla kymmenyksellä. Näin laskettuna keskimääräinen luku on 5,8 prosenttia.
Korjatuilla koepisteillä saadun opiskelupaikan otti vastaan tänä vuonna 18 hakijaa. Kolme hakijaa, joille tarjottiin paikkoja Oulun yliopiston lääketieteen koulutuksesta, oli vaatinut oikaisua myös muualta. Heidän pisteensä riittivät myös ylempiin hakukohteisiin.
Aiempina vuosina jokainen hyväksytty oikaisuvaatimus on johtanut paikan vastaanottamiseen.
Ruotsinkieliseen koulutukseen hakeneiden oikaisuvaatimuksista yksikään ei ole johtanut opiskelupaikan myöntämiseen. Hakijat ovat tehneet vain muutamia oikaisuvaatimuksia vuosittain.
Lääkikseen haluavat metsästävät puuttuvaa pistettä
Lääketieteellisten alojen valintakokeessa (siirryt toiseen palveluun)ratkaistaan muun muassa monivalinta- ja aineistotehtäviä sekä laskuja, tulkitaan tilastoja ja kaavioita ja vastataan tiiviisti sanallisiin tehtäviin
– Oikaisuvaatimuksia tekevät etenkin hakijat, jotka ovat vain pisteen päässä sisäänpääsystä, sanoo lääketieteellisten alojen valtakunnallisen valintatoimikunnan puheenjohtaja yliopistonlehtori Arto Liljeblad Turun yliopistosta.
– He käyttävät luovuutta siinä, mistä voisi saada lisää pisteitä, vaikka kokeen arvostelussa ei olisi näkyvää virhettä. Iso osa oikaisuvaatimuksista on tällaisia. Mutta osa on hyvinkin fiksuihin asioihin tarttuvia.
Liljebladin mielestä kevään pääsykoe oli tavanomainen eikä siinä ollut tulkinnanvaraisia tehtäviä, joten tämä ei selitä oikaisuvaatimusten kasvanutta määrää eikä niiden menestymistä aiempaa paremmin.
– Jokaista yksittäistä tehtävää koskevat oikaisuvaatimukset käsittelee sama korjaustiimi, joten pisteytyksessä on yhtenäinen linja yliopistosta riippumatta.
Liljeblad arvioi, että parin vuoden päästä näkyy, onko kyseessä trendi vai satunnainen vaihtelu.
Oikishakijat pääsevät oikaisulla varmimmin Lappiin
Oikeustieteellisellä alalla oikaisuvaatimuksia tehdään eniten Lapin yliopistoon. Lapissa sisäänpääsyyn oikeuttava pisteraja on ollut perinteisesti matalin, joten sen saavuttaminen oikaisuvaatimuksella on todennäköisintä.
Yliopistot ovat alla olevassa taulukossa tämän vuoden pääsykokeen pisterajojen mukaisessa järjestyksessä (siirryt toiseen palveluun). Helsingin yliopiston luvuissa ovat mukana Vaasan yksikön ja ruotsinkielisen koulutuksen luvut.
Oikiksen oikaisuvaatimuksista keskimäärin 8,5 prosenttia on johtanut opiskelupaikan myöntämiseen.
Lapin yliopiston lukua kasvattaa se, että vuoden 2020 pääsykokeen pisteiden laskussa tapahtui satoja hakijoita koskenut virhe. Virheen korjaamisen vuoksi pisterajat nousivat alkuperäisistä.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätti valitusten perusteella, että Lapin yliopiston oli annettava opiskelupaikka viidelle hakijalle. Turun hallinto-oikeus ja myöhemmin myös Helsingin hallinto-oikeus puolestaan katsoivat, että samasta asiasta valittaneet eivät olleet oikeutettuja opiskelupaikkaan.
Jos poikkeuksellista koronapademiavuotta 2020 ei huomioida, luvut nousevat hieman Lapin yliopistoa lukuun ottamatta. Näin laskettuna keskimääräinen osuus kolmelta vuodelta on 8,7 prosenttia.
Helsingin yliopiston lukua nostaa se, että sen Vaasan yksikön pisterajat ovat alemmat kuin Helsingissä ja Turussa. Tänä vuonna puolet oikaisuvaatimuksella Helsingin yliopistoon päässeistä sai opiskelupaikan Vaasasta.
Oikaisuvaatimuksia Helsingin yliopiston ruotsinkieliseen koulutukseen on tehty vuosittain vajaat kymmenen ja niillä on irronnut yhteensä kolme opiskelupaikkaa. Ruotsinkieliseen koulutukseen ei haeta lääketieteellisistä aloista poiketen yhteisvalinnassa ja koe on erillinen.
Oikishakijat odottivat ratkaisuja pitkään
Lääkishakijat saivat tiedot oikaisuvaatimustensa tuloksista viimeistään elokuun lopulla. Oikeustieteessä viimeiset oikaisuvaatimukset ratkaistiin vasta lokakuun ensimmäisellä viikolla.
Aiempina vuosina hyväksyttyjen oikaisuvaatimusten ja opiskelupaikkoja vastaanottaneiden määrät ovat olleet jotakuinkin samat.
Tänä vuonna samojen hakijoiden oikaisuvaatimukset menestyivät useammassa kuin yhdessä yliopistossa.
Hyväksyttyjä oikaisuvaatimuksia kertyi yhteensä 35, mutta opiskelupaikan sai 18 yhden kieltäydyttyä tarjotusta paikasta.
Lapin yliopiston pisterajan ylittäneistä kolmasosa otti paikan vastaan ja Turussa puolet. Itä-Suomen yliopistossa oikaisuvaatimuksia hyväksyttiin seitsemän, mutta paikan otti vastaan kaksi.
Helsingin yliopistoon hyväksytyistä paikan jätti vastaanottamatta yksi. Hän sai opiskelupaikan neljän muun tavoin Vaasasta, mutta oli jo aloittanut oikeustieteen opinnot toisessa yliopistossa.
Oikishakijan oikaisuvaatimusta verrataan tarkoin mallivastaukseen
Eroa lääkiksen ja oikiksen oikaisuvaatimusten menestymisessä voi selittää ainakin osin se, että oikeustieteellisen alan valintakokeessa (siirryt toiseen palveluun) on enemmän tulkinnanvaraisuutta.
– Meillä ei ole laskutehtäviä vaan kokeessa tuotetaan kohtuullisen täsmällistä tekstiä, jota arvioidaan suhteessa arvosteluperusteisiin, sanoo oikeustieteellisen alan valintakoelautakunnan puheenjohtaja professori Antti Aine.
Kokeissa on monivalintatehtävien lisäksi muun muassa oikeustapaus-, aineisto- ja esseetehtäviä. Mikäli hakija ei saa monivalintatehtävistä riittävästi pisteitä, ei loppuosaa kokeesta arvostella.
– Kakkosvaiheen tehtävien oikaisupyynnöissä on usein kysymys siitä, onko vastauksessa ilmaistu asiat, joita arvosteluperusteissa edellytetään. Tärkeä rooli on myös sillä, miten käsitteitä käytetään, sanoo Aine.
– Sellaisiakin tapauksia on, jossa haetaan oikaisua, vaikka matka pisterajaan on pitkä. Tyypillisimpiä tapauksia voi luonnehtia niin, että pisteet ovat kohtuullisen lähellä valintarajaa.
Vaikka oikaisuvaatimuksia hyväksyttiin oikeustieteessä tänä vuonna aiempaa enemmän, ei valintakoe Aineen mukaan poikennut olennaisesti aiempien vuosien kokeista.
Oikaisuvaatimuksessa kannattaa keskittyä olennaiseen
Helsingin yliopistossa opiskeleva oikeusnotaari Iiro Ruolahti on auttanut viime vuosina useita kymmeniä hakijoita valvomaan oikeuksiaan opiskelijavalinnoissa.
Ruolahti sanoo, että hyvä oikaisuvaatimus on ytimekäs, asiaan keskittyvä ja helppolukuinen.
– Hakija saattaa käyttää jonkin mallivastauksen sanan sijaan samaa tarkoittavaa synonyymia. Valintakokeen tarkastajalta saattaa mennä tämä ohi, sillä he tarkistavat useita satoja vastauksia.
Ruolahti kannustaa hakijoita huolehtimaan omasta oikeusturvastaan.
– Jos valintakoelautakunnan perustelut eivät ole hyvät ja kestävät, tällöin on hyvä valittaa hallinto-oikeuteen asti, jossa päätöksiä tekevät puolueettomat tuomarit.
Yksi hakija sai oikaisulla oman valintakokeen
Yksi sinnikkäimmistä oikeustieteen hakijoista teki viime vuonna kaksi oikaisuvaatimusta.
Ensimmäisen oikaisuvaatimuksen perusteella hänelle järjestettiin syksyllä 2020 erikseen toisen vaiheen lähikoe kevään etäkoetta haitanneen teknisen vian vuoksi.
Hakija vaati oikaisua myös syksyn kokeen arvosteluun ja vei riidan lopulta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus päätti, että Lapin yliopiston on myönnettävä hakijalle opiskelupaikka.
Antti Aine ei halua kommentoida yksittäistä tapausta, mutta toteaa, että oikaisuvaatimuksen tekeminen ja valittaminen ovat osa hakijoiden oikeusturvaa.
– Yksittäisten hakijoiden kohdalla nämä ovat erittäin isoja asioita ja silloin näitä viimeisiäkin kiviä lähdetään kääntämään. Se kuuluu pelin henkeen.
Lue myös: