Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kiistellyn Meri-Rastilan asemakaavan muutoksen myöhään keskiviikkoiltana. Kaupunkiympäristön toimialan mukaan Meri-Rastila on nykyisellään varsin väljästi rakennettu.
Kaupunki haluaa tiivistää rakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä.
Uudella Meri-Rastilan kaavalla pyritään myös ehkäisemään alueellista eriytymistä eli segregaatiota. Kaava mahdollistaa rakentamisen noin 2 000 asukkaalle.
Meri-Rastilan uusi kaava kuumentaa kuitenkin tunteita. Alueen asukkaat ovat huolissaan ulkoilualueiden vähenemisestä rakentamisen vuoksi.
"Kaavaa voi vielä muuttaa, mutta uusia taloja ei noin vain pureta"
Meri-Rastilan kaavaa vastustavat mielenosoittajat kokoontuivat Senaatintorille iltapäivällä ennen kaupunginvaltuuston kokousta.
Mielenosoituksessa kylttiä kantaneen Jani Kallion mukaan nyt on oikea aika yrittää vaikuttaa.
– Kaavaa voi vielä hyväksymisen jälkeenkin muuttaa, mutta uusia taloja ei noin vain pureta, Kallio sanoo.
Mielenosoitukseen osallistunut Ida Korhonen sanoo, että Helsingin lähimetsät ovat hänelle henkilökohtaisesti hyvin tärkeitä.
– Niiden häviäminen on osa globaalia metsäkatoa ja ilmastokriisiä, johon pitäisi pyrkiä reagoimaan.
Kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaispormestarin Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan asukkaiden kritiikki on kuultu ja se tuntuu.
Sinnemäki sanoo, että rakentamista lisätään harkitusti.
– Olemme pyrkineet siihen, että asuinalueesta tulisi mahdollisimman hyvä sekä nykyisille että tuleville asukkaille.
Meri-Rastilan alue kuuluu kaupungin erityisesti määrittelemiin kaupunkisuunnittelun alueisiin, joissa pyritään estämään hyvä- ja huono-osaisuuden keskittymistä.
Alueellista eriytymistä pyritään torjumaan esimerkiksi eri asumismuotoja sekoittamalla. Meri-Rastilan alue on ollut varsin vuokra-asuntopainotteinen.
Sinnmäen mukaan omistusasuntojen osuus alueella on vain noin 10 prosenttia.
Sinnemäki: Ulkoilu- ja virkistysalueet olleet vahvasti esillä
Sinnemäki vakuuttaa, että vuorovaikutus eri tahojen kanssa on ollut erittäin keskeisessä asemassa alueen kehittämisen kaikissa vaiheissa.
– Ulkoilu- ja virkistysalueet ovat olleet vahvasti esillä aluetta suunniteltaessa, Sinnemäki sanoo.
Kaupunginhallitus on osaltaan hyväksynyt Meri-Rastilan itäosan asemakaavan muutoksen. Meri-Rastilan länsiosaa puolestaan on jo täydennyskaavoitettu.
Kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaavan muutos koskee siis Meri-Rastilan 1990-luvun alussa rakennetun kerrostaloalueen itäosaa ja Ison Kallahden puistoa sekä Kallahden länsiosan viheralueita, Pohjavedenpuistoa ja Ullaksenpuistoa.
Kaavamuutoksessa on mukana myös asuinalueiden sisäisiä katualueita.
Tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä.
Vihreiden Otso Kivekäs totesi, että rakentaminen toki pienentää puistoaluetta, mutta alueellisen eriytymisen ehkäisemisessä onnistuminen on nyt tärkeää.
Myös SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma (sd.) korosti segregaation vastaisen taistelun merkitystä. Heinäluoman mukaan Meri-Rastilan kaava voi toimia tässä ikään kuin päänavaajana.
Hän sanoo, että vetoapua alueen tuleville palveluille voidaan luoda julkisin investoinnein.
– Nyt on tärkeää kääntää tämän alueen kehityksen suunta.
Vasemmistoliitto julistautui lähiluonnon suojelijaksi
Vasemmistoliiton Mia Haglund sen sijaan esitti kaavan palauttamista uuteen valmisteluun. Haglundin mukaan eriarvoisuuden ehkäiseminen on vasemmistoliiton politiikan ytimessä, mutta tämä kaava ei ole nykymuodossaan toimiva.
– Haluamme, että Pohjavedenpuiston pohjoisosan kallioalue säilytetään, Haglund sanoi.
Hänen mukaansa vasemmistoliitto julistautuu lähiluonnon suojelijaksi.
Kokoomuksen Risto Rautava moitti vasemmiston toimintaa vastuuttomaksi.
– Tämä eriarvoistumista jarruttavan kaavan viivästyttäminen on vastuutonta toimintaa.
Kaavaa on siis kritisoitu muun muassa siksi, että Pohjavedenpuiston alue pienenee asuntorakentamisen vuoksi.
Uusien talojen tieltä puretaan myös kaksi päiväkotia ja 1990-luvun alkupuolen asuinrakennuksia.
Vartiosaaren osalta kaupunki käänsi kelkkansa lähimetsien rakentamisessa
Lähimetsien kohtalo on puhuttanut viime aikoina laajemminkin. Esimerkiksi Vartiosaaren osalta kaupunki käänsi kelkkansa lähimetsien rakentamisessa ja Vartiosaari säilyy virkistysalueena.
Saaren rakentamisesta on kiistelty pitkään. Aiemmin alueelle on suunniteltu asuntoja jopa 7 000 asukkaalle. Stansvikin asuntojakin ollaan nyt harkitsemassa uudelleen.
Iltapäivän mielenosoitukseen osallistunut Ida Korhonen uskoo, että Rastilan kaavaan voi vielä vaikuttaa.
– Viime viikkojen tapahtumat ovat osoittaneet, että mikään ole mahdotonta.
Rastilan kaavan ohella valtuustossa käytiin keskiviikkoiltana vilkas keskustelu Helsingin tulevasta kaupunkistrategiasta.
Helsingin strategia ohjaa kaupungin toimintaa seuraavan neljän vuoden ajan. Strategian mukaan Helsingin kuntaveroa ei olla korottamassa ensi vuonna.
Strategiaan sisältyy myös muun muassa 65 miljoonan euron potti koronan aiheuttamien ongelmien jälkihoitoon. Jälleenrakentamispaketin varat jakaantuvat kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ja sosiaali- ja terveystoimialan kesken.
Strategian keskeinen tavoite on niin ikään vahvistaa lähiluonnon suojelua ja edistää ilmastonmuutoksen vastaisia toimia.
Lue myös: