Hallitus on sopinut kaikessa hiljaisuudessa, että ydinvoimaa yritetään saada EU:n kestävien energiamuotojen luokitteluun.
Ydinvoima on ollut jäämässä ilman rahoituksen ekomerkintää EU:ssa. Kestäväksi määritelty energia saa tulevaisuudessa edullisempaa rahoitusta kuin muu energiantuotanto.
Hallituksen kanta ydinvoimaan on muodostettu EU-ministerivaliokunnassa jo 9. heinäkuuta, mutta sitä ei ole kerrottu julkisesti.
Oppositio on vaatinut viime aikoina äänekkäästi hallitusta lobbaamaan ydinvoimaa EU:n listalle, koska ydinvoima on merkittävä energianlähde Suomelle.
Se ei näytä tietävän, että hallitus on jo heinäkuussa sopinut edistävänsä ydinvoiman saamista mukaan EU:n kestävään rahoitukseen.
Ylen tietojen mukaan myöskään eduskunnan Suurelle valiokunnalle ei ole kerrottu ennakkolinjauksesta.
Yle pyysi hallituksen muistiota linjauksesta tietopyynnöllä. Valtiovarainministeriö oli määrännyt asiakirjan alimpaan suojausluokkaan, jossa dokumentin käyttö on rajoitettua. Tämä tarkoittaa, että asiakirjan paljastumisesta tai väärinkäytöstä voi aiheutua haittaa.
Kirjallisen menettelyn esittelijänä oli valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.), koska valtiovarainministeriö on vastuussa kestävän rahoituksen kokonaisuudesta.
Saarikko määräsi luovuttamaan muistion medialle, koska ei nähnyt Suomen kannassa tai siinä, millä perusteilla siihen päädyttiin mitään salattavaa. Yle sai muistion iltapäivällä jutun julkaisun jälkeen.
– Kyse oli Suomen ennakkovaikuttamisesta. Tunnistimme, että on monia muitakin maita, jotka pitäisivät perusteltuna, että ydinvoima katsottaisiin kestävän rahoituksen piiriin kuuluvaksi.
– Suomi edustaa ajattelua, jossa ydinvoimaa pitäisi katsoa maltillisella tavalla ja energian kannalta kestäväksi ratkaisuksi siksi, että yhteiskunta ja teollisuutemme sähköistyy kovaa vauhtia. Me tarvitsemme ydinenergiaa kasvavan sähköntarpeen vuoksi matkalla kohti vihreää siirtymää ja päästötöntä energiaa, Saarikko kertoo.
Vihreille ydinvoiman lobbaus "järkiratkaisu"
Voisi luulla, että ydinvoiman lobbaaminen kestävää rahoitusta saavien energioiden joukkoon olisi vaikea paikka vihreille. Vihreät on lähtenyt hallituksesta aiemmin kaksi kertaa ydinvoimaa koskevien päätösten takia.
Kysymys on siis jonkinlaisesta linjamuutoksesta.
Vihreät jätti hallituksen 2002 sen jälkeen kun eduskunta oli hyväksynyt valtioneuvoston periaatepäätöksen viidennen ydinvoimalan rakentamisesta. Vuonna 2014 vihreät lähti, kun hallitus hyväksyi Fennovoiman ydinvoimaluvan. Vihreiden kynnyskysymys hallitukseen menolle oli ollut se, ettei uusia ydinvoimalupia hyväksytä.
Hallituslähteistä kerrotaan Ylelle, että tällä kertaa linjauksen tekeminen sujui hyvässä hengessä.
Vihreistä kerrotaan, että ydinvoimasta on puolueessa yhä erilaisia näkemyksiä. He painottavat kuitenkin nykyään teknologianeutraaliutta ja katsovat ensisijaisesti eri energiamuotojen päästöjä. Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä.
Esimerkiksi vihreiden varapuheenjohtajaksi syyskuussa valittu kansanedustaja Atte Harjanne on ajanut ydinvoimaa EU:n kestävän rahoituksen luokitteluun.
Vihreiden hallituslähteiden mukaan kyse ei ollut dramaattisesta päätöksestä. Se syntyi hyvässä hengessä. Linjauksen katsottiin olevan Suomen kannalta järkevä, joten nyt ei nähty mitään syytä vastustaa päätöstä.
Uusiin ydinvoimahankkeisiin muodostetaan kanta aina erikseen, vihreistä korostetaan.
Vihreät katsoo, että kyse on vain tavasta kerätä yksityistä pääomaa ja siitä, miten yksityiselle rahoitukselle saadaan “green label” eli vihreä leima.
Vihreät kokee, että ydinvoiman mukaan saaminen rahoituspakettiin on Suomea oleellisempaa jäsenmaille, joissa tehdään päätöksiä ydinvoiman rakentamisesta lähiaikoina.
Tämä voi tosin olla edessä pian Suomessakin, kun Fortumin Loviisan ydinvoimaloiden jatkoa mietitään.
Ydinvoimalinjaus päätettiin käsitellä kesällä erillään muusta kestävän rahoituksen luokittelusta.
Keskustan ja vihreiden välillä on suuria erimielisyyksiä siitä, millaiset metsäinvestoinnit ovat ilmaston kannalta kestäviä. Metsätalous on mukana EU-taksonomiaksi kutsutussa kestävän rahoituksen kokonaisuudessa.
Metsistä ei ole tehty ydinvoimaa vastaavaa linjausta juuri kestävään EU-luokitteluun liittyen. Metsästrategiasta kuitenkin neuvoteltiin ja linjattiin EU-ministerivaliokunnassa muutama viikko sitten.
Vaikuttamisen aika juuri nyt
Vaikka valtiovarainministeriö vastaa kestävän rahoituksen kokonaisuudesta, ydinvoimaan liittyvät asiat kuuluvat elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) vastuulle.
Keskustan hallituslähteistä kerrotaan, että Lintilä on pyrkinyt edistämään ydinvoiman lisäämistä kestäväksi energiamuodoksi linjauksen mukaisesti.
Ministeri Lintilä on kirjelmöinyt asiasta keskeisille komissaareille, tavannut Ranskan, Slovakian ja Tsekin elinkeinoministereitä ja lobannut Suomen kantaa kilpailuneuvostossa.
Suomen kannattaa ajaa ydinvoiman sisällyttämistä luokitteluun yhdessä rintamassa niiden jäsenmaiden kanssa, joiden energiatuotanto nojaa ydinvoimaan tai jotka suunnittelevat voimalainvestointeja.
Iltalehden mukaan myös pääministeri Sanna Marin (sd.) olisi lobannut ydinvoimaa mukaan luokitteluun komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vierailulla maanantaina.
Aktiivisen vaikuttamisen aika on juuri nyt kun asia on komission käsittelyssä. EU:n tulevilla energialinjauksilla on iso merkitys Suomelle, koska sähköntuotannossa on laskettu paljon ydinvoiman varaan.
Tällä hetkellä kolmannes Suomessa käytetystä sähköstä tuotetaan ydinvoimalla.
Ydinvoiman mukaan saaminen luokitteluun on Suomelle merkittävä asia myös teollisuuden sähköistämisen takia. Sitten muista saastuttavammista energialähteistä päästäisiin eroon tai niiden käyttöä vähennettäisiin.
Fortumin pitäisi myös tehdä pian päätöksiä Loviisan ydinvoimalaitoksen jatkosta.
Ydinvoimalan valmistuminen voi kestää vuosikymmeniä, joten yrityksen on syytä tietää, millaista rahoitusta ne pystyvät hankkeelle keräämään. Esimerkkinä voidaan käyttää Olkiluoto kolmosta, jonka rakentaminen aloitettiin 2005. Sähkön kaupallisen tuotannon on arvioitu alkavan helmikuussa 2022.
Kustannukset ovat kohonneet noin 10 miljardiin euroon.
Komissio pohtii parhaillaan, mitä tehdä ydinvoimalle
EU-komission on määrä päättää vuoden loppuun mennessä, mitkä energiamuodot voivat lopulta saada ilmaston kannalta kestävää yksityistä rahoitusta.
Keväällä aurinko- ja tuulivoima saivat komission esityksessä korkeimman kestävyysluokittelun. Vesivoiman ja bioenergian tuotannon taas oli täytettävä tietyt kriteerit ennen ekoleiman antamista.
Ydinvoima ja kaasu ei ollut komission kestävän rahoituksen esityksessä mukana.
Ydinvoiman asema siirrettiin erilliseen tieteelliseen jatkoarviointiin. EU:n tutkimuslaitos JRC ei nähnyt raportissaan estettä sille, että ydinvoima katsotaan kestäväksi energiamuodoksi.
Samoille linjoille päätyivät kesällä kaksi muuta asiantuntijaorganisaatiota, joilta komissio oli tilannut arvion raportista.
EU-komission pitäisi tehdä ehdotuksensa luokittelusta erillisen delegoidun säädöksen muodossa. Komission esitys menee arvioitavaksi jäsenmaille ja Euroopan parlamenttiin, jotka sitten hyväksyvät tai hylkäävät esityksen.
Oppositio elämöi, Suuri valiokunta ei tiedä
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ja euroedustaja Petri Sarvamaa ovat arvostelleet hallitusta siitä, että se ei ole pystynyt päättämään kantaansa ydinvoimasta tai metsätaloudesta, vaikka komissio muodostaa kantansa kestävään rahoitukseen syksyllä.
Kokoomuksen mielestä Suomen hallituksen pitäisi ajaa asiaansa voimallisemmin.
Hallitus ei ole kertonut heinäkuisesta ennakkolinjauksestaan myöskään Suomen EU-kannoista päättävälle eduskunnan Suurelle valiokunnalle.
Ilmastopäästöjä vähentävästä komission Fit For 55 -esityksestä (55-valmiuspaketti) ja kestävästä rahoituksesta on kirjelmöity asianmukaisesti eduskunnalle, mutta hallituksen ydinvoimaa koskeva ennakkolinjaus ei käy niistä ilmi.
Eduskunnassa selvitellään nyt, olisiko hallituksen pitänyt kertoa merkittävästä toimintalinjauksesta.
Eduskunta käsittelee kyllä varsinaista EU:n taksonomia-asetusta. Se ei kuitenkaan pääse ottamaan kantaa, mitkä energiamuodot hyväksytään kestäviksi.
EU-lainsäädännössä tämä säädetään täydentävällä delegoidulla säädöksellä, joista päättäminen ei kuulu eduskunnan toimivaltaan.
Mikä kestävä rahoitus ja miksi luokittelu on Suomelle tärkeä?
- EU-taksonomiassa ilmastotavoitteiden toimeenpano ja yritysten rahoitus kytketään yhteen.
- “Taksonomia" eli kestävyysluokittelu määrittelee, millaiset investoinnit ovat vastuullisia.
- Hallitus on sopinut, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035. EU tavoittelee merkittäviä päästövähennyksiä vuoteen 2055 mennessä.
- Energiaratkaisut ovat keskeisessä roolissa ilmastopäästöjen vähentämisessä.
- EU määrittelee ensin, mitkä energiamuodot katsotaan ilmaston kannalta kestäviksi.
- Jotta EU ja Suomi pääsevät kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin energiamuutosten tekemiseen tarvitaan myös yksityistä rahaa.
- Rahan saatavuus tai rahan hinta sidotaan siihen, miten ilmastomyönteinen investointikohde on.
- Mitä kestävämpi investointihanke, sitä helpommin ja edullisemmin yritys voi tulevaisuudessa saada rahoitusta.
- Suomen kannalta keskeinen kysymys on se, saavatko suomalaisen teollisuuden keskeiset energianlähteet, ydinvoima, vesivoima ja biomassa, EU-taksonomiassa kestävän energian luokituksen.
- Lopulta yritysten rahoituksen mahdollinen kallistuminen valuu kuluttajien kukkaroon tuotteiden tai palveluiden hinnan nousuna.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.
Uutista päivitetty kello 16.15 tiedolla, että Yle sai hallituksen ennakkolinjausta koskevan muistion iltapäivällä jutun julkaisun jälkeen.
Lue lisää: