Suomen yleisin lintu katsoa tapittaa museokävijää jättisuuressa valokuvassa. Oikeastaan katseita on tuhansia ja osa niistä harhailee valtavan hallin seinillä, katossa ja ruokinta-automaatilla. Lintu on broileri. Niitä on Suomessa enemmän kuin pajulintuja, joka on maamme yleisin luonnonvarainen siipiveikko.
Kristo Muurimaan ottama kuva on Suomen valokuvataiteen museon vasta-avatun näyttelyn ytimessä. Nyt viidettä kertaa järjestettävän Poliittisen valokuvan festivaalin teeman on linnun katse. Tapahtumassa on näyttelyn lisäksi oheisohjelmaa, joka on tänä vuonna koronan takia verkossa.
Lintu ja valokuvaus tuntuvat kuuluvan yhteen. Kamera on ollut väline tutkia ja tarkkailla eläimiä tavalla, joka on ihmissilmälle mahdotonta.
Samalla kamera on etäännyttänyt ihmisen pois luonnosta, tarkkailijan rooliin. Linnun katse -näyttely yrittää nyt kääntää asetelman toisin päin. Se tunnustaa, että muillakin lajeilla kuin ihmisellä on itsenäinen katse.
Broilerikana ei vaikuta kovinkaan itsenäiseltä ja sen katse on kelmeä. Silti näyttelyä ei voisi olla ilman sitä, sanoo toinen Poliittisen valokuvan festivaalin taiteellisista johtajista, Anna-Kaisa Rastenberger.
– Kuva kertoo, että kana ei ole vain maustekastikkeessa uiva rinta- tai siipipala. Se on eläin, jolla on oma tapa elää maailmassa lajipiirteittensä mukaan.
Linnuissa näkyy lajikato konkreettisimmillaan
Kuvat tutuista linnuista peittävät yhden museoseinän. Ne ovat suomalaisten lintuharrastajien ottamia. Suomalaiset ovat ansioituneita lintujen kuvaajia ja harrastajienkin taso on huikea.
Uhan alla -työryhmän kuvaamat linnut edustavat lajeja, joiden populaatiot on luokiteltu ei-elinvoimaisiksi. Niiden tila on esimerkiksi äärimmäisen uhanalainen, vaarantunut tai silmällä pidettävä. Linnut ovat kaikille suomalaisille tuttuja pihoilta, metsistä ja rannoilta. Listalla on varpunen, pääskynen ja hömötiainen kuten myös lokkeja, pöllöjä ja vesilintuja, silkkiuikkukin.
– Lintujen kautta on helppo hahmottaa lajikatoa, sanoo tapahtuman toinen taiteellinen johtaja Sanni Seppo.
– On paljon eläinlajeja, joista emme tiedä paljoakaan, mutta jokaisella meistä on jonkinlainen suhde lintuihin. Jokainen on joskus nauttinut niiden laulusta tai ihaillut kaunista lentoa.
Tuttujen, arkisten lintujen häviäminen tapahtuu pikkuhiljaa. Yhtäkkiä vain tajuamme, että västäräkit eivät enää hyppelekään pihapolulla.
Sanni Seppo sanoo, että lajikato tuntuu lopulliselta. Kun laji on hävinnyt, se on poissa, eikä sitä enää saa takaisin.
Lajien katoon vaikuttavat ihmisten toimet. Maa- ja metsätalous, kaupungistuminen, saasteet.
Avohakkuita vastustetaan entistä äänekkäämmin. Myös keskustelua herättänyt turvesoiden tuho (siirryt toiseen palveluun) vähentää lintujen elinmahdollisuuksia. Turpeen lisäksi soilta nostetaan rahkasammalta, jota sekoitetaan puutarhamultaan (siirryt toiseen palveluun). Siihen samaan, jota suomalaiset puutarhaharrastajat ostavat kukkapenkkiinsä kasvualustaksi. Saatamme siis tietämättämme olla osa pitkää ketjua, joka vaikuttaa lintujen katoon ympäristöstämme.
Sepon mukaan kaupunkiluontoakin pitäisi varjella niin, ettei siitä tule liian siistiä ja puleerattua. Se, mikä ihmisen silmin on ryteikkö, voi olla linnuille suojaisa pesimäpaikka.
Videotaiteilija on kuvannut susia lintuperspektiivistä
Hollantilaissyntyinen videotaiteilija ja elokuvaohjaaja Demelza Kooij on kuvannut teokseensa lintujen sijaan susia. Koojin videoteoksen perspektiivi on kuitenkin lentävän linnun.
Wolves from Abowe on kuvattu droonilla kanadalaisessa susipuistossa. Kamera hyrrää kesyjen susien yllä ja kuvaa, kuinka ne kurkkivat sitä uteliaina. Sudet kommunikoivat keskenään, joku tökkii muita kuonollaan, yksi lipaisee toista, kaksi sutta hölköttää kylki kyljessä. Yksi yrittää hypätä kohti droonia.
– Susi on läpeensä poliittinen eläin. Ihmiset ajattelevat susia raivokkaina eläiminä, jotka hyökkäävät kimppuun ja tappavat. Yritän haastaa tämän näkemyksen, Kooij sanoo.
Demelza Kooij ei kiellä etteivätkö sudet söisi lihaa tai metsästäisi. Mutta se, miten vaarallisia ne ovat ihmiselle, on hänestä vahvasti liioiteltua.
Kooijin susia tarkkaillaan kattoon ripustetusta monitorista niin, että katsoja makaa lattialla tyynyjen päällä. Ihminen on susien ylä- ja alapuolella samaan aikaan. Lintuperspektiivi on keikahtanut nurinniskoin.
Kirjekyyhkyt valjastettiin kuvaamaan ilmakuvia
Lintuperspektiivi on yksi Linnun katse -näyttelyn aiheista. Ennen kuin ihmisen käytössä oli kuvauskoptereita ja lentokoneita maisemia kuvattiin ihan oikeasti lintujen avulla. Rorhof-osuuskunnan valokuvissa patsastelee kuvauskyyhkynen.
Saksalaiset kehittivät 1900-luvun alussa pienen kameran, joka kiinnitetiin kyyhkysen kaulaan. Itsenäisesti kuvia ottava kamera tallensi maisemia kyyhkyjen lentoreiteiltä. Tekniikkaa alettiin pian hyödyntää karttojen piirtämisessä mutta myös sodankäynnissä.
– Kirjekyyhkyt mahdollistivat sen, että me voimme hahmottaa maailmaa lintuperspektiivistä. Voimme vierailla paikoissa Google Earthin tai Street Wiewin kaltaisilla sovelluksilla, Anna-Kaisa Rastenberger pohtii.
Tänä päivänä ilmakuvaus on tärkeää myös luonnonsuojelussa. Ilmasta kuvattujen kuvien avulla voidaan kartoittaa ympäristötuhoja ja niiden laajuutta.
Uusi uljas museokeskittymä avautuu vaiheittain
Sepon ja Rastenbergerin kuratoima Poliittisen valokuvan festivaali on ensimmäinen tapahtuma, joka on avattu Suomen valokuvataiteen museossa mittavan remontin jälkeen. Remontti kuitenkin jatkuu vielä tilojen kellarikerroksessa. Sinne sijoitetaan ensi vuonna pysyvä valokuvanäyttely museon kokoelmista.
Samassa Kaapelitehtaan siivessä sijaitsevat Hotelli- ja ravintolamuseo sekä Teatterimuseo saavat tai ovat saamassa remontoidut tilat käyttöönsä pian. Voit lukea lisää museokeskuksesta ja se remontista tästä:
Helsinkiin syntyy uusi museokeskus, ja siitä saa kiittää Tanssin taloa
Museoiden viereen avautuu helmikuussa 2022 JKMM-arkkitehtien Teemu Kurkelan suunnittelema Tanssin talo. Se on Suomen ensimmäinen tanssille omistettu tapahtumatila.
Korjattu ingressiä 12.10. klo 11.13: Poliittisen valokuvan festivaali ei ole Valokuvataiteen museon järjestämä tapahtuma, toisin kuin ingressissä luki, vaan se järjestetään museossa.
Korjattu otsikkoa 13.10. klo 9.15: Otsikossa luki aiemmin, että kirjekyyhkyt ottivat ensimmäiset ilmakuvat. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, vaikka linnuilla on ollut merkittävä rooli ilmakuvauksen historiassa.