Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi jaetaan tänä vuonna kahtia: toisen puolen saa kanadalainen ekonomisti David Card ja toisen jakavat israelilaisamerikkalainen Joshua D. Angrist ja hollantilaissyntyinen Guido W. Imbens.
He kaikki työskentelevät Yhdysvalloissa: Card Berkeleyn yliopistossa, Angrist Massachusetts Institute of Technologyssä (MIT) ja Imbens Stanfordin yliopistossa.
– Voittajat ovat osoittaneet, että moniin yhteiskunnan suuriin kysymyksiin voidaan vastata, lautakunta toteaa.
Kolmikko on tuottanut uusia näkökulmia työmarkkinoihin ja osoittanut, miten arkielämän tilanteista ja "luonnollisista" koeasetelmista voidaan tehdä johtopäätöksiä.
Monet yhteiskuntatieteiden kysymyksistä koskevat syytä ja seurausta.
– Heidän lähestymistapansa on levinnyt muille aloille ja mullistanut empiirisen tutkimuksen, tiedeakatemian tiedotteessa sanotaan.
David Card on analysoinut vähimmäispalkkojen, maahanmuuton ja koulutuksen vaikutuksia työmarkkinoilla. Hän on osoittanut muun muassa, että vähimmäispalkkojen nousu ei välttämättä vähennä työpaikkojen määrää ravintola-alalla.
Joshua Angrist ja Guido Imbens taas palkitaan heidän "metodologisesta panoksestaan syy-yhteyksien analysointiin".
Valintalautakunta ottaa esimerkkejä, joihin voittajat ovat vastanneet "luonnollisilla koeasetelmilla": Miten maahanmuutto vaikuttaa palkkoihin ja työllisyyteen? Miten pidempi koulutus vaikuttaa ihmisen tulevaisuuden tuloihin?
Näihin kysymyksiin on vaikea vastata, koska vertailukohtia ei ole. Valitsijoiden mielestä voittajat ovat kuitenkin osoittaneet, että kysymyksiin voi saada vastauksen kokeilla, joihin tavanomaiset tutkimusmetodit eivät sovi.
He ovat käyttäneet tutkimuksissaan esimerkiksi tilanteita, joissa sattumanvaraiset tapahtumat tai käytäntöjen muutokset johtavat ihmisryhmien erilaiseen kohteluun.
"Menetelmät käytössä myös Suomessa"
Palkitun kolmikon työ on vaikuttanut voimakkaasti myös suomalaiseen tutkimukseen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen kertoo.
Cardin, Angristin ja Imbensin työmenetelmät ovat levinneet maailmalla "hyvin laajasti".
– Taloustieteissä ja ihmistieteissä syy–seurausuhteiden todistaminen on vaikeaa. On vaikea tutkia, miten koulutus vaikuttaa tuloihin tai miten maahanmuutto työmarkkinoihin kohdemaissa, Pekkarinen sanoo.
Nobel-palkittujen kehittämät tutkimustavat auttavat selvittämään esimerkiksi, miten muutokset kohtelevat kahta paikkakuntaa tai kahta ihmisryhmää eri tavoin.
Pekkarinen on itsekin käyttänyt Cardin, Angristin ja Imbensin metodeja tutkiessaan peruskoulu-uudistuksen vaikutuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen. Niitä on Suomessa hyödynnetty myös, kun on selvitetty maahanmuuttajien kotouttamisohjelmien vaikutuksia.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n erikoistutkija Merja Kauhasen mielestä oli odotettua, että professorikolmikko palkitaan jossain vaiheessa Nobelilla.
He ovat menetelmäkehityksen pioneereja, jotka alkoivat käyttää luonnollisia kokeita jo vuosikymmeniä sitten.
– Menetelmäpuolella heidän työllään on todella iso merkitys yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Kun halutaan tutkia kausaalivaikutuksia, niin usein sovelletaan heidän työtään, Kauhanen sanoo.
Talouden Nobel on nuorin
Ruotsin keskuspankki alkoi jakaa taloustieteen palkintoa vuonna 1969. Sitä kutsutaan talouden Nobeliksi, vaikka dynamiitin keksijä Alfred Nobel ei määrännyt testamentissaan palkintoa jaettavaksi taloustieteessä.
Talous-Nobel on paljon nuorempaa perua kuin fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan palkinnot, joita on jaettu vuodesta 1901 Nobelin testamentin perusteella.
Taloustieteen palkinnon rahallinen suuruus on sama kuin Nobel-palkintojen eli vajaat miljoona euroa.
Viime vuonna palkinnon sai kaksi yhdysvaltalaisekonomistia huutokauppateorian kehittämisestä.
Suomalainen Bengt Holmström sai palkinnon vuonna 2016 yhdessä Oliver Hartin kanssa sopimusteorian tutkimuksistaan. Holmström on MIT:n professori.
Palkituista on nyt ollut miehiä 89 ja naisia kaksi.
Aiheesta lisää: