Hyppää sisältöön

Koronapandemia lisäsi sairaalatyöntekijöiden henkistä kuormitusta – erityisesti työyksikköä vaihtamaan joutuneilla negatiivisia kokemuksia

Tutkimuksessa henkinen hyvinvointi määriteltiin ahdistuneisuuden, työstressin ja COVID-19-infektion tartunnan pelkona.

Hoitaja otti nenä-nielunäytettä Mehiläisen drive-in-testausasemalla Helsingissä 2. heinäkuuta.
Koronapandemia on aiheuttanut sairaalatyöntekijöissä myös pelkoa tartunnasta. Kuvituskuva. Kuva: Silja Viitala / Yle
Heli Mansikka
Avaa Yle-sovelluksessa

Koronapandemia on lisännyt sairaalatyöntekijöiden henkistä kuormitusta. Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti työyksikköä vaihtamaan joutuneet työntekijät ovat kokeneet tilanteen raskaana.

Ahdistuneisuuden, stressin ja tartunnan pelon lisäksi yksiköstä toiseen siirtyneet kokivat, että heidät ohitettiin päätöksentekotilanteissa ja he jäivät ilman tukea. Lisäksi siirtyminen aiheutti ammatillisen itsetunnon horjumista ja pitkittyneitä epävarmuuden tunteita. Myös palkitsemattomuus synnytti pettymystä.

Tutkimus toteutettiin laajalla kyselyllä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja Keski-Suomen keskussairaalassa.

Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2020 kahden sairaalan koko henkilökunnalle kohdistetulla kyselyllä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 995 työntekijää.

Tulokset kertovat, että työntekijän siirtyminen uuteen työyksikköön vaatii nykyistä parempaa johtamista.

– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työyksikön vaihtuminen on riskitekijä henkilökunnan henkiselle hyvinvoinnille, tutkija, hoitotyön johtaja Elina Mattila sanoo tiedotteessa.

– Siirtyminen synnytti pääosin negatiivisia kokemuksia, joilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia henkilökunnan henkiseen hyvinvointiin sekä suhtautumiseen työtä ja työnantajaa kohtaan.

Tutkimuksen mukaan työnantajien on tärkeää seurata henkilökuntansa hyvinvoinnin kehittymistä pandemian päättymisen jälkeenkin ja huolehtia siitä, että työntekijät saavat tarvitsemaansa tukea muutostilanteissa.

Suosittelemme