Vaikka nuoria NHL-lupauksia seurataan nykyään tarkalla seulalla jo pitkään ennen varaustilaisuutta, pieni varausnumero ei edelleenkään ole tae mistään. Yhtenä esimerkkinä voidaan käyttää kesän 2016 varaustilaisuutta Buffalossa. Kyseinen varaustilaisuus muistetaan myös kaikkien aikojen suomalaisdraftina.
Muutamaa kuukautta aiemmin Helsingissä MM-kultaa juhlineen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen avainpelaajista Patrik Laine varattiin Winnipegiin numerolla kaksi, Jesse Puljujärvi Edmontoniin numerolla neljä ja Olli Juolevi Vancouveriin numerolla viisi. Kolme suomalaista viiden joukossa oli ennen kuulumatonta kotimaisessa jääkiekossa.
Kun kesän 2016 kärkivarausten tilannetta tarkastelee viisi vuotta myöhemmin, voidaan todeta, ettei monenkaan pelaajan kohdalla pieni varausnumero ole konkretisoitunut vielä huimaksi NHL-menestykseksi.
Ensimmäisenä varattu Toronton Auston Matthews on yksi jääkiekkomaailman kirkkaimmista supertähdistä ja uuden sukupolven kenties kovin maalinsylkijä, mutta hänen takanaan moni on vaikeuksissa. Laine on toki näyttänyt osaamisensa NHL:ssä tekemällä 150 maalia, mutta sysimustan viime kauden jälkeen tamperelaisen ura on ohuesti sivuraiteella.
Jesse Puljujärven edestä numerolla kolme Columbukseen varattu Pierre-Luc Dubois on hänkin kadottanut uransa suunnan lähes täysin viimeisen vuoden aikana. Dubois oli vuosi sitten osa pelaajakauppaa, missä Patrik Laine meni Columbukseen ja Dubois itse Winnipegiin. Kaksikko on ollut toistaiseksi uusissa seuroissaan melko hukassa.
Puljujärven NHL-läpimurto antaa sekin edelleen odottaa itseään lupaavasta viime kaudesta huolimatta.
Sitten on Olli Juolevi, joka kaupattiin myöhään sunnuntai-iltana Vancouverista Floridaan.
Juolevi ei ole päässyt kehittymään odotetulla tavalla
Juolevin aika Vancouverissa oli lopulta lähes pelkkää painajaista.
Kaksi vakavaa loukkaantumista sotki ensinnäkin kuvioita isosti. Juolevi oli pois pelistä pitkiä aikoja, mikä iski lupaavasti alkaneelle uralle isosti jarrua. Kausilla 2018–2019 ja 2019–2020 helsinkiläispuolustaja pelasi ainoastaan 63 ottelua, kaikki AHL-joukkue Utica Cometsissa.
Kun Juolevi varattiin, Vancouverilla ei ollut puolustuskalustossaan lainkaan nuoria pelaajia, mutta pakiston tilanne oli muuttunut merkittävästi kolmessa vuodessa. Kun Juolevi vihdoin oli terve ja alkoi kolkutella NHL-joukkueen ovea kaudella 2020–2021, kilpailutilanne Vancouverissa oli paljon kovempi.
Juolevi väläytteli menneellä kaudella pelaamassaan 23 NHL-ottelussa, mutta oli usein myös suurissa vaikeuksissa. Eikä tämä rehellisyyden nimissä suuri ihme ollut, olihan jokerikasvatti pelannut kokonaisen ehjän kauden viimeksi kaudella 2016–2017 ja silloinkin junioriliiga OHL:ssä Kanadassa.
On kiistatonta, ettei Juolevi päässyt varaustilaisuuden jälkeen kehittymään odotetulla tavalla.
Samaan aikaan Vancouverissa paine suomalaispuolustajaa kohtaan kasvoi alati. Jo varaustilaisuuden aikaan Canucks-kannattajat kritisoivat tuoretta GM Jim Benningiä Juolevin valinnasta. Juolevin jälkeen Calgary varasi itselleen voimahyökkääjä Matthew Tkachukin, joka kasvoi nopealla tahdilla joukkueelleen täysin korvaamattomaksi sielupelaajaksi.
Juolevin ajasta Vancouverissa on mahdotonta puhua puhumatta Tkachukin varjosta, joka tuntui seuraavan Juolevia joka paikkaan. Samaan aikaan, kun Juolevi kuntoutti itseään kuntouttamasta päästyään, Tkachuk loisti Calgaryssa, mikä oli omiaan lisäämään narinaa suomalaisen ympärillä.
Usein tuntui, että aina kriittinen vancouverilaisyhteisö oli jo ennakkoon päättänyt lopputuleman. Ja tämä profetia alkoi ikään kuin elämään loukkaantumisten ja muiden vaikeuksien kautta omaa elämäänsä. Usko siihen, että Olli Juolevista tulisi seuralle sen toivoma luotettava kakkosparin peruspuolustaja tuntui hiipuvan vuosi vuodelta.
Kun Juolevi sitten syksyn harjoitusleirin luisteluharjoituksessa uupui ja rojahti jään pintaan, saaga tuntui tulleen päätökseensä. Sosiaaliseen mediaan levinneet kuvat jäällä makaavasta Juolevista levisivät kulovalkean tavoin ja kaiken päälle päävalmentaja Travis Green totesi median edessä, ettei hyytyminen kesken kovan harjoituksen ainakaan edesauttanut Juolevin tilannetta.
Asiasta tehtiin tietenkin suurempi selkkaus, mitä se varmasti olikaan, mutta näin kanadalainen kiekkomarkkina toimii.
Juolevin on onnistuttava Floridassa
Kun Vancouver sitten maanantaina kauppasi Juolevin Floridaan, harva yllättyi. Ja nyt on hyvä muistaa, ettei GM Benning varmasti mielellään kaupannut Juolevia. Benningin kolmesta ensimmäisestä ykköskierroksen varausvuorosta kaksi on osoittautunut Vancouverissa tyhjiksi arvoiksi: ensin Jake Virtanen ja nyt Juolevi.
Olisi ollut Benningin omienkin etujen mukaista saada Juolevi-kuvio toimimaan.
Tehty ratkaisu oli silti varmasti oikea. Juolevi saa Floridassa eteensä puhtaan pöydän – ennen muuta paineettoman sellaisen. Odotukset ovat Panthersissa kaiken jälkeen maltilliset ja Juolevi pääsee keskittymään Sunrisen lämmössä pelkästään olennaiseen vailla ulkopuolista melua.
Samaan hengenvetoon on todettava, että Juolevilla ei enää ole kaatuiluun varaa. Juolevin NHL-uran jatkon kannalta alkava kausi näyttelee valtavaa roolia. Nyt pitäisi onnistua ja saada NHL-osake jälleen nousuun, mikäli Juolevi mielii saada ensi kaudelle NHL:ään uuden sopimuksen. Lähihistoria on rikkonainen eikä menneen kauden esityksillä osake koviin korkeuksiin noussut.
Pakko on urheilussa aina huono termi, mutta Juolevin on onnistuttava Floridassa. Vaikka nuori suomalainen on vasta 23-vuotias, NHL:n suhteen aikaa ei juurikaan ole. Ensimmäinen tehtävä on raivata pelipaikka Panthersin pelaavasta kokoonpanosta, eikä sekään ole helppo tehtävä.
Kaikki on viime kädessä kiinni pelaajasta itsestään. Viimeistään nyt hihat on käärittävä toden teolla ja pelaamiseen on löydyttävä Floridassa kokonaan uusi taso ja oikeanlainen suoritusraivo. Eikä sovi unohtaa, että Florida on joukkue, joka tavoittelee tosissaan menestystä jo tällä kaudella. Rima ei ole ainakaan yhtään alempana uudessa seurassa, ennemminkin päinvastoin.
Lue myös:
Roope Hintz on koko NHL:n ykkönen yllättävässä tilastossa – tässä ovat taalaliigan halvimmat tähdet