Ohjelmapalvelualalle odotettiin korona-aikana suurta konkurssiaaltoa, mutta toisin kävi: rekikoirat välttivät kylmän kohtalon ja työttömyyden, yritykset ponnistavat pahimman korona-ajan jälkeen tukiverkoston turvin uuteen nousuun.
Safariyrityksiä hakeutui konkurssiin jopa vähemmän kuin koronaa edeltävänä aikana. Vuonna 2019 moottorikelkka- ja koiravaljakkosafareita järjestävistä yrityksistä kuusi hakeutui konkurssiin ja vuonna 2020 neljä.
Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä oikeudessa oli käsiteltävänä kaksi konkurssihakemusta.
– Tietysti tämä on sillä lailla kummallinen tilanne, että talous kärsii koronapandemiasta, mutta silti konkurssien määrä ei ole kasvanut, ihmettelee Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö.
Koronakriisin vuoksi alalta on joka tapauksessa poistunut vuosittain kymmeniä yrityksiä. Toimintansa lopettaneita ohjelmapalvelu- varaus- ja matkaopastoimintaa harjoittavia yrityksiä kirjattiin tilastoihin kahtena viime vuonna yhteensä 160 kappaletta.
Koronavuonna 2020 lopettaneita yrityksiä oli 20 enemmän kuin vuonna 2019.
– Siinä on varmaankin kyse siitä, että kun koronakriisi on pitkittynyt, niin yritys on todennut, että toimintaa on mahdoton jatkaa. Silloin vaan jäädään pois markkinoilta, analysoi Veistämö.
Kustannustuki piti safariyrityksiä hengissä
Ohjelmapalvelualalla, kuten matkailun pienissä safariyrityksissä on kituuteltu pääasiassa valtion kustannustukien ja lahjoitusten turvin.
Rovaniemellä, napapiirillä sijaitseva Husky Park sai kustannustukea noin 100 000 euroa ja ruoka-apua eläinruokintaan erikoistuneilta yrityksiltä. Ilman taloudellista tukea ja ruoka-apua selviytyminen olisi ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta.
– Menot on karsittu niin pieneksi kuin mahdollista, mitään ylimääräistä ei tehdä ja oikeastaan muuta ei voida. Homman on pakko pyöriä, sillä meillä on eläimiä, joista täytyy huolehtia, toteaa yrittäjä Kaj Erkkilä.
Valtionkonttori myöntää kustannustukea yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut dramaattisesti.
Safariyrityksille maksetuista tukimuodoista kustannustuen osuus on noussut useita muita yrityksiä huomattavasti korkeammaksi, koska liikevaihdon pudotus oli nopea ja äkkijyrkkä.
Koronapandemian vuoksi maksetuista yritystuista noin 30 prosenttia on ollut kustannustukea, mutta varaus-, ohjelma- ja matkaopaspalveluyrityksille kustannustuen osuus on ollut noin 60 prosenttia kaikesta koronan vuoksi maksetuista tuista.
– Tämä juuri selittää sen että kustannustuki on auttanut näitä yrityksiä tässä vaikeassa tilanteessa, toteaa Veistämö.
Valtion kustannustuen neljännen kierroksen hakuaika päättyi syyskuun lopussa.
Liikevaihdosta katosi 85–95 prosenttia
Erilaisista yritystuista huolimatta selviytymistaistelu on ollut kovaa, sillä safaripalveluja tarjoavien yritysten liikevaihto kuihtui lähes olemattomiin. Esimerkiksi perheyritys Husky Park menetti viime tilikaudella liikevaihdostaan 85 prosenttia.
Husky & Co Safaris kertoo samaa luokkaa olevasta liikevaihdon pudotuksesta.
Viime talvena yritystä pitivät kustannustuen lisäksi pystyssä kotimaan matkailijat ostamalla safaripalveluja, kuten lumikenkävaelluksia, moottorikelkka- ja koiravaljakkosafareita.
– Siitä saa olla kiitollinen, iloitsee operatiivinen johtaja Marjaana Lähteenmäki.
Lapland Safaris pyöritti noin 35 miljoonan euron liikevaihtoa ennen korona-aikaa, mutta pandemian iskettyä liikevaihdosta haihtui ilmaan lähes kaikki. Yhtiön pääasiakkaat ovat ulkomailta, Aasiasta, Euroopasta ja Australiasta.
– Meiltä lähti 95 prosenttia liikevaihdosta, vaikka tehtiin kotimaan markkinaan tuotekehitystä. Kyllä se näyttää, missä on meidän pääkysyntä, miettii yrityksen operatiivinen johtaja Rami Korhonen.
Koiria ei jouduttu pitämään nälässä
Osa pelkäsi talousvaikeuksiin joutuvien safariyritysten ryhtyvän lopettamaan rekikoiria, ja huskyjen tueksi järjestettiin keräyksiä ja kummitoimintaa. Lapin avin mukaan koronapandemiasta johtuvia eläinsuojelulain rikkomuksia ei ole safariyrityksissä ilmaantunut.
Perusasiat, kuten ravinto ovat olleet kunnossa.
– Missään yrityksessä koirat eivät ole olleet meille saapuneiden tarkastuskertomusten perusteella nälissään, toteaa läänineläinlääkäri Ulla Rikula.
Eläinsuojeluviranomaiset ovat joutuneet puuttumaan yksittäisiin asioihin joissakin rekikoiratarhoissa, kuten esimerkiksi koppien laatuvaatimuksiin. Rovaniemen alueen valvontaeläinlääkäri Johanna Isaksson kertoo, että rekikoiria on hoidettu pääsääntöisesti hyvin.
– Ne ovat saaneet muun muassa tärkeää liikuntaa säännöllisesti, jolloin niiden mieli on pysynyt virkeänä.
Rovaniemen napapiirillä sijaitseva Husky Park ja Saariselällä sijaitseva Husky & Co Safaris kiittelevät vuolaasti muun muassa ruoka-apua, jota saatiin yrityksiltä ja yksityisiltä.
Husky & Co Safaris päätyi silti antamaan iäkkäitä valjakkokoiriaan adoptoitavaksi somen välityksellä.
– Luovuimme koirista siitä syystä, että viime talvena oli ihmisiä töissä normaalia vähemmän. Koirille olisi ollut vähemmän aikaa. Löysimme niille hyvät perheet, toteaa operatiivinen johtaja Marjaana Lähteenmäki.
Varaukset ovat vielä "vessapaperia"
Safariyritysten ensi talven varauskalenteri näyttää paremmalta kuin pitkään aikaan ja ulkomaalaiset matkailijat ovat palaamassa.
– Kyllä se ehdottomasti paremmalta näyttää ja nyt on tullut paljon omatoimimatkailijoilta kyselyjä, että mitä tarjotaan tulevana talvena, sanoo Husky Parkin toiminnanjohtaja Kristian Erkkilä.
Erkkilä toteaa kuitenkin, että tässä vaiheessa varaukset ovat vielä "vessapaperia", sillä niitä voidaan perua vuorokautta ennen saapumista.
Tällä hetkellä safariyritysten asiakkaat saapuvat Euroopasta, sillä Aasian markkinat ovat tällä hetkellä koronaviruksen vuoksi jäissä. Iso-Britannia, Ranska, Hollanti ja Espanja ovat ykköskohteet, joista matkailijoita odotetaan.
Lapland Safaris palkkasi ennen koronaa keskimäärin 700 sesonkityöntekijää, nyt määrä on noin 550 henkilöä.
– Ei me koronaa edeltävään aikaan päästä. Jos kaikki menee kuin nyt näyttää, niin 80 prosenttia koronaa edeltävästä ajasta voitaisiin saavuttaa, toteaa operatiivinen johtaja Rami Korhonen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 14.10. kello 23 saakka.