Keskustelu Seinäjoen koulutuskuntayhtymän uuden ammattikoulun rakentamisesta Kirkkokadulle Aalto-keskuksen naapuriin on käynyt kiivaana viime päivät.
Nyt myös Alvar Aalto -säätiö ottaa siihen kantaa.
Säätiö ihmettelee sitä tapaa, millä kaupunki ja koulutuskuntayhtymä ovat vetäneet säätiön mukaan tiedottaessaan hankkeen kariutumisesta viime viikon torstaina. Tiedotteessa väitetään Aalto-säätiön tehneen hyvää yhteistyötä kaupungin ja koulutuskuntayhtymän kanssa. Tätä säätiö ei allekirjoita.
– Ihan niin ei voi sanoa. Annettiin kriittinen lausunto silloin, kun on ollut lausuntokierros poikkeusluvasta. Sen jälkeen olemme yhden kerran kokoustaneet Seinäjoen kaupunginjohtajan kutsusta, sanoo säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.
Säätiö on vastustanut Kirkkokadun tontin poikkeamislupahakemusta. Se olisi toivonut tontin kehittämistä asemakaavoituksella. Säätiö kirjoitti myös vastineen tiedotteeseen tiistain Ilkka-Pohjalaisen mielipidesivulle.
Tästä on kyse: Sedun Kirkkokadun rakennushanke viivästyy pahasti – kaupunki, koulutuskuntayhtymä ja kotiseutuyhdistys napit vastakkain
Lue myös: Sedun Kirkkokadun tonttiasiassa tehtiin virhe: lainvoimaisuus jäi tarkistamatta hallinto-oikeudesta
Unesco-riski olemassa
Lindh sanoo, ettei Alvar Aalto -säätiö ole viranomainen, jolla olisi valtaa estää rakentamishankkeet Aallon kohteiden ympärillä. Sen tehtävä on esittää näkemyksnsä ja antaa asiantuntijalausuntoja.
Säätiö olisi kuitenkin vielä valmis istumaan vielä samaan pöytään Seinäjoen kaupungin ja koulutuskuntayhtymän kanssa.
Lindh muistuttaa, että harkitsematon rakentaminen liian lähelle Aalto-keskusta voi vaarantaa pyrkimyksen lisätä Aallon arkkitehtuurikohteet Unescon maailmanperintöluetteloon.
– Etenkin kun ollaan vasta tekemässä itse esitystä ja vasta muodostamassa suojavyöhykkeitä, niin jos se on vaikeaa tai näyttää siltä, ettei suojavyöhykettä saada syntymään, se voi estää koko hakemuksen tekemisen. Rauman esimerkki todistaa sen, että maailmanperintökomitea ottaa suojavyöhykkeen vakavasti, muistuttaa Lindh.
Raumalla suunnitellaan kauppakeskusta lähelle Vanhaa Raumaa, joka on Unescon maailmanperintökohde. Unesco on moittinut Suomea tästä.
Jos Aalto-keskuksesta tulisi maailmanperintökohde, sille määritettäisiin suojavyöhyke.
– Se tarkoittaa sellaista aluetta varsinaisen esityksen kohteen ulkopuolella tai välittömässä läheisyydessä, jolla on vaikutusta kohteeseen eli esimerkiksi näkymäsuunnat, katualueet, nurmikentät ja muut, josta on näkymiä kohteeseen ja kohteesta ulospäin, selittää Lindh.
Seinäjoki osaa kyllä
Sinänsä kiivas keskustelu uusien rakennusten suhteen ei ole mitään uutta. Seinäjoellakin muistetaan, miten keskustelu velloi Kirkonkrannin ja Apila-kirjaston ympärillä ennen niiden rakentamista. Myös Aalto-säätiö oli silloin kriittinen, etenkin Kirkonkranniin.
– Sekin olisi pitänyt tutkia paremmin. Kirkonkrannissa ongelma oli korkeus ja se, että se on niin lähellä, että se sekoittuu arkkitehtonisesti Aalto-keskukseen. Lisäksi siinä oli vielä kopioituna Aallon teemoja hieman kömpelöllä tavalla.
Sen sijaan JKMM Arkkitehtien suunnittelemasta Apila-kirjastosta tuli onnistunut ja se nousi Finlandia-ehdokkaaksikin.
– Se vuoropuhelee Aallon keskuksen kanssa ja on tehty toimivasti ja hyvin. Siinä järjestettiin arkkitehtikilpailu, mutta syntyykö yhtä hyvää jälkeä poikkeamislupamenettelyllä Sedun tontin kohdalla, pohtii Lindh.
Toisaalta Lindh uskoo, että Seinäjoen kaupunki osaa pitää huolen aallon rakennuksista. Saihan kaupunki Aalto-keskuksen rakennusten konservoinnista tunnustustakin arkkitehtiliitolta.
– Seinäjoella on pitkät perinteet Aalto-kohteiden huolellisesta korjauksesta ja heidät on siitä myös palkittu. Se sama linja tässä saisi jatkua. Tämä ei poikkea siitä, mitä on jo noudatettu, toteaa Lindh.
Lue myös: Sopeutuen ja nöyristelemättä – Alvar Aallon perintö määrittelee kaupunkia ympärillään