Romanin työnsaanti helpottuu selvästi, jos hän vaihtaa etu- ja sukunimensä. Näin kertoo Savonlinnan seudun romaniyhdistyksen puheenjohtaja Ossi Blomerus.
– Täytyy muuttaa identiteettinsä, että on mahdollisuus päästä kiinni yhteiskuntaan, hän summaa.
Romanien on Blomeruksen mukaan edelleen vaikea löytää töitä ja työharjoittelupaikkoja Suomessa. Juuri siinä olisi hänen mielestään eniten parannettavaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Ratkaisuna hän pitää tiedottamista sekä neuvotteluja työnantajien ja työnhakijoiden kanssa.
– Työnantajien täytyy ymmärtää, että romanit ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin ja tekevät työnsä todella hyvin. Kannattaa kokeilla ottaa romaneita töihin.
"Yhdenvertaisuus toteutuu hyvin"
Savonlinnan seudun romaniyhdistys juhlisti eilen tiistaina 50-vuotista taivaltaan. Romanien asema on Blomeruksen mukaan parantunut huomattavasti puolen vuosisadan aikana, vaikka työnhaku sakkaa yhä.
Esimerkiksi koulutus ja asuntoasiat aiheuttivat aiemmin ongelmia, mutta ovat nyt hänen mukaansa hyvällä tolalla.
– Yhteiskunta on muuttunut parempaan suuntaan, ja romanien yhdenvertaisuus toteutuu hyvin. Parantamisen varaa tietysti on aina. Teemme koko ajan töitä sen eteen, että yhdenvertaisuus toteutuu myös romanikulttuurissa.
"On vain pakko puskea läpi"
Tenho Blomerus löysi ammattikoulun työharjoittelupaikan saman tien ja ongelmitta, eikä kohdannut syrjintää töissä tehtaalla.
Hän arvelee, että pienelle paikkakunnalle syntynyt laaja tuttavapiiri ja yhdistyksen puheenjohtajana toimivan isän verkostot ovat auttaneet asiassa.
– Pääkaupunkiseudulla on todella vaikea saada töitä, koska ihmisiä leimataan vieläkin, Tenho Blomerus lisää.
Sen ovat kokeneet Blomeruksen tutut. He opiskelevat hänen tapaansa sosionomeiksi ja etsivät harjoittelupaikkaa tuloksetta.
Samaan aikaan Blomeruksen opettajat kertovat opiskelijoille, että sosionomeille on kova kysyntä ja heidät viedään käsistä kesken opintojen.
– Kavereitani ei otettu vastaan, koska he ovat romaneja. Se kuulostaa sekopäiseltä, koska elämme vuotta 2021 ja luulisi, että ihmiset ymmärtäisivät ja hyväksyisivät paremmin, mutta se ei välttämättä aina ole niin.
Blomerus itse haluaa näyttää kaikille olevansa hyvä työntekijä. Hän tekee työnsä 120 prosenttisesti, jotta kenelläkään ei ole mitään valittamista.
– On vain pakko puskea läpi ja näyttää, että hoidat homman.
Perheyhteisöt muuttuvat
Romanikulttuurikin muuttuu. Ossi Blomeruksen mukaan se taistelee nyt olemassaolostaan valtaväestön kulttuurin kanssa, eikä ole enää yhtä rikasta kuin aiemmin.
– Uusi sukupolvi ei ymmärrä, mitä romanikulttuuri loppujen lopuksi on, vaikka me vanhemmat koetamme neuvoa ja ohjata. Teemme töitä, että saamme pidettyä kulttuurin. Siinä on tosi hyviä asioita.
Hienoa on Blomeruksen mukaan esimerkiksi se, että suurin osa nuorista kunnioittaa vanhempia. Vanhukset viedään harvoin laitoksiin, vaan heitä hoidetaan kotona niin pitkään kuin mahdollista.
Silti suuret perheyhteisöt vähenevät. Ennen laajat suvut asuivat samassa talossa tai kulkivat samoilla hevoskärryillä. Nykyisin perheen muodostavat yleensä isä, äiti ja lapset.
– Enää ei voi sanoa, että meillä on kollektiivinen vastuu toisistamme. Tukiverkosto ei ole enää niin vahva kuin se on ollut aikoinaan, Blomerus kuvaa.