Ydinvoimasta on nopeasti tullut yksi EU:n kiperimpiä poliittisia kysymyksiä.
Aihe on kiistakapulana erityisesti suurimpien jäsenmaiden eli Saksan ja Ranskan välillä, ja näiden kahden kantojen sovittelussa ratkaistaan myös Suomen tulevaisuuden energiaratkaisuja.
Toisin kuin yleensä, tässä asiassa Suomi on liittoutunut Ranskan kanssa.
Miksi aihe on noussut tapetille?
Sähkön ja kaasun hinnat ovat nousseet Euroopassa ennätyksellisen korkeiksi. Kotitalouksien sähkölaskut ovat paikoin moninkertaistuneet, mikä aiheuttaa suuria paineita poliittisille päättäjille etenkin Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Jotain pitäisi tehdä, että kuluttajahinnat saadaan alas. Talouden elpyminen voi hidastua. Hintojen nousu uhkaa kääntää kansalaisten mielipiteet EU:n ilmastotoimien vastaisiksi.
Keskiviikkona komissio suosittelikin toimenpiteitä, joilla tulevasta talvesta selvitään – tilapäisiä veronalennuksia, sähkökuponkien jakamista köyhimmille kotitalouksille ja sen varmistamista, että kukaan ei putoa pysyvämmin sähköverkkojen ulkopuolelle.
Tämä voitaisiin rahoittaa jäsenmaiden päästökaupasta saamilla tuloilla. Päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet jyrkästi koko vuoden, mikä on lisännyt jäsenmaiden tuloja yli kymmenellä miljardilla eurolla tänä vuonna, komissio kertoi.
Lue energian hintojen noususta lisää täältä.
Miten ydinvoima tähän liittyy?
Samaan aikaan hintakriisin kanssa Eurooppa valmistautuu ilmastotoimiin, joilla myllerretään koko energiantuotanto. EU aikoo vähentää hiilipäästöt alle puoleen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Kuluva vuosi onkin käytännössä omistettu ilmastolle. Komissio on jo esitellyt useita uudistuspaketteja. Yhteisen elpymispaketin varoja ohjataan ilmastonsuojeluun ja kesällä komissio esitteli laajan ilmastopaketin.
Kaikkein ratkaisevin uudistus ydinvoiman kannalta on kuitenkin eri energiamuotojen luokittelu hyviin ja huonoihin.
Komissio esitteli sen keväällä: vesi-, tuuli- ja aurinkovoima saivat puhtaat paperit, kun taas hiili ja öljy joutuivat mustalle listalle.
Luokittelu on ikään kuin rahoittajan käsikirja: "katso täältä, millainen energia on tulevaisuuden energiaa ja mihin kannattaa sijoittaa".
Jos ydinvoima ja kaasu putoavat kokonaan luokittelusta, investoinnit niihin todennäköisesti kallistuvat.
Koska aihe on jäsenmaille arka, komissio siirsi keväällä niiden luokittelun syksyyn. Ranska on riippuvainen ydinvoimasta ja Saksa kaasusta.
Suomessa esimerkiksi Loviisan ydinvoimalan miljardi-investoinnit ovat jäissä komission linjausta odotellessa.
Mistä väännetään?
Harva asia on herättänyt niin kuumaa keskustelua jäsenvaltioiden välillä kuin ydinvoiman tulevaisuus. Tässä asiassa Suomi on ollut yhteisrintamassa Ranskan kanssa.
Kun siirtymä fossiilisista polttoaineista on vaikea paitsi teknisesti myös poliittisesti, luvassa on monenlaista laskelmointia.
Juuri maanantaina Suomi, Ranska ja kahdeksan muuta EU-maata vetosivat, että Eurooppa tarvitsee enemmän päästötöntä ydinvoimaa. Se vähentäisi riippuvuutta EU:n ulkopuolisista energiantoimittajista.
Suurin EU-maa Saksa taas luopuu kokonaan ydinvoimasta ensi vuoteen mennessä. Samalla sen riippuvuus – lähinnä venäläisestä – kaasusta kasvaa. Kaikesta EU:n käyttämästä kaasusta selvä valtaosa on tuontitavaraa.
Saksan mielestä juuri kaasua pitäisi kuitenkin tukea siirtymäajan energiamuotona, koska se on hiiltä ja öljyä parempi vaihtoehto ilmastolle. Tukea se saa muun muassa Puolalta.
Saksa myös vastustaa ydinvoiman nostamista tulevaisuuden energiamuotojen listalle. Sen rinnalla ydinvoimasta haluaisivat luopua kokonaan esimerkiksi vesivoimamaa Itävalta, tuulivoimamaa Tanska ja tuontisähköstä elävä Luxemburg.
Lisäksi Ranska ja Espanja ovat vaatineet EU:lta yhteistä vastausta energiakriisiin ja esimerkiksi yhteisten strategisten maakaasun varmuusvarastojen luomista. Suomella ei vielä ole kantaa, millaisiin yhteisiin eurooppalaisiin energiatoimiin se on valmis.
EU:n pitäisi sopia syksyn kuluessa myös pandemian jälkeisistä talouden pelisäännöistä. Esimerkiksi Ranska ja Italia haluaisivat joustonvaraa valtioiden taloudenpitoon, kun Saksa ja pohjoiset maat kannattavat talouskuria.
Ydinvoima ja kaasu nousevatkin todennäköisesti vipuvarreksi useissa yhteyksissä, koska niiden tulevaisuuden määrittelyyn tarvitaan jäsenmaiden enemmistöpäätös. Siihen vaadittaneen oikea kompromissien kompromissi.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Jäsenmaat lobbaavat nyt kuumeisesti saadakseen kantansa komission esitykseen.
Ranska investoi ydinvoimaan joka tapauksessa. Presidentti Emmanuel Macron julkisti juuri tiistaina vuoteen 2030 tähtäävän 30 miljardin euron tulevaisuuspaketin – osa rahasta ohjataan pienydinvoimaloille. Myös Helsinki suunnittelee pienydinvoimalaa.
Komissiossa noin 50 virkamiehen ryhmä valmistelee parhaillaan esitystä siitä, miten investoijien ja rahoittajien kannattaa suhtautua ydinvoimaan ja kaasuun tulevaisuudessa.
Esimerkiksi Financial Times -lehden mukaan sen piti tulla julki jo keskiviikkona. Vaikean poliittisen tilanteen vuoksi esitystä lykättiin jälleen.
– Tuleva esityksemme pohjautuu eri asiantuntijaryhmien tuottamalle tieteelliselle tiedolle, ympäristökomissaari Kadri Simson kuittasi keskiviikkona. Hän ei arvioinut aikataulua.
Jäsenmaat odottavat vastauksia muun muassa siihen, millaisen kestävyysluokituksen ydinvoima saa, millaisia teknisiä ominaisuuksia voimaloilta edellytetään tai tehdäänkö ydinvoimasta vain ylimenokauden energiamuoto.
Energian hinta ja muut siihen liittyvät kysymykset noussevat EU-huippukokouksen tärkeimmäksi aiheeksi ensi viikolla.
Lue lisää: