Huippuosaajia Suomeen ja pian. Muu ei meitä pelasta. Sillä me suomalaiset olemme vanhoja, huonosti koulutettuja, paikalleen jämähtäneitä ja laiskoja.
Katsokaa Suomen karttaa, kieltä ja kulttuuria. Se toki voi latistaa, dropata tunnelmaa. Minulla on hiipivä aavistus, että maailman huippujen muuttoliike kauas pohjoiseen ei tule tapahtumaan.
Ei silti hätää. Työvoimapula on itse aiheutettu ongelma. Siksi se täytyy myös korjata omin voimin.
Suomenlinnan perustajan Augustin Ehrensvärdin (1710-1772) marmoritauluun kaiverrettu puolustusoppi pätee Suomessa: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”. Olosuhteiden pakosta Suomi on omillaan. Inhorealistinen oppi pätee myös työllisyyteen. Oma pesä on laitettava ensin kuntoon.
Aloitin historian opinnot Tampereella 1996. Suomi oli nousemassa lamasta. Puhe työvoimapulasta yltyi. Valmistuin maisteriksi 2002. Pitkäaikaistyöttömyys sitkistyi ja uudeksi ilmiöksi syntyi akateeminen työttömyys.
Muutin 26-vuotiaana maisterina Lappiin. Työt olivat lujassa. Tuttavapiiriini kuului työttömiä ja vajaatyöllistettyjä maistereita ja tohtoreita. Työvoimapula jäi jonnekin.
Paitsi että nyt se on täällä taas. Työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometri listaa 15 ammattia, joissa on eniten työvoimapulaa. Niistä 10 on erilaisia hoitajia, lääkäreitä, terapeutteja ja psykologeja.
Hoitajien vajauksen Suomi voi parantaa nopeasti. Hoitajille samat palkat kuin Ruotsissa. Kova työ, kunnon korvaus. Lääkäreitä ja lainoppineita saadaan lisää myöntämällä yliopistoille lisää oikeuksia kouluttaa heitä.
Koko maailma kisaa samoista supertyöläisistä.
Tietotekniikka-alan osaajista puhutaan paljon. Samaan aikaan it-insinöörejä on työttöminä. Törmäsin itse juuri it-ammattilaiseen, joka irtisanottiin kustannussyistä eräästä isosta konsulttiyhtiöstä. Työtä oli ulkoistettu Intiaan, josta haluttaisiin edullisia koodareita Suomeen.
Koko maailma kisaa samoista supertyöläisistä. Myös siirtolaismaat Yhdysvallat, Australia, Kanada ja Iso-Britannia haluavat heidät veronmaksajikseen. Briteissä asuu 1,5 miljoonaa intialaistaustaista ihmistä. Muutto Britanniaan tarkoittaa omaa kieltä, kulttuuria ja perhettä. Veri on vettä sakeampaa.
Miljardikasvuun pyrkivät start-up -yritykset perustivat viime viikolla oman yhteisön. Tavoitteena on rakentaa Suomesta kymmenessä vuodessa Kalifornian Piilaaksoa parempi paikka perustaa yritys. Tärkeää on houkutella osaajia Suomeen. Onnea matkaan!
Keinoja houkutteluun toivottavasti löytyy. Ehkä suomalaissiirtolaisten jälkikasvun sydämissä olisi pehmeä paikka Suomelle? Etätyö voisi auttaa. Piilaaksosta voi tehdä työtä vaikka Peräseinäjoelle.
Raha liikuttaa ihmisiä kaikkein varmimmin. Maailman työläiskerman houkuttelemiseksi pitää joko laskea tuntuvasti veroja tai korottaa kunnolla palkkoja. Edellistä vastustaa vasemmisto, jälkimmäistä oikeisto.
Nyky-Suomi elää nuorille kasatun velkavuoren päällä.
Näyttää vahvasti siltä, että oma apu on paras apu.
Nyky-Suomi elää nuorille kasatun velkavuoren päällä. Kiitokseksi siitä kohtelemme kaltoin näitä tulevia supertyöläisiä ja raskaiden verojen maksajia.
The Economist kirjoitti keväällä Suomen korkeakoulutuksen heikkouksista. Juttua ei Suomessa noteerattu. Ehkä se ei sopinut tarinaamme.
Yhdysvalloissa 90 prosenttia nuorista aloittaa yliopisto-opinnot samana vuonna, kun lukio päättyy. Meillä vain 20 prosenttia nuorista pääsee heti opiskelemaan. Muut jäävät jopa vuosiksi pääsykoelabyrinttiin. Onko Euroopan liki vanhusvoittoisimmalla maalla varaa haaskata näin nuoria kykyjään?
Yliopistoihimme on liian vaikea päästä, vaikka ne eivät ole maailman eliittiyliopistoja. Pahinta olisi, jos nämä nuoret lopulta jättäisivät turhautuneina Suomen.
Pakon edessä on alettu suosia suoraan koulun penkiltä tulleita hakijoita. Ehkä tyhjäkäyntivuodet ja nuorisotyöttömyys viimein vähenevät.
Suomessa on lisäksi 300 000 työttömän reservi. Joukossa on huippuosaajia, suomalaisia ja ulkomaisia. He odottavat mahdollisuuttaan. Saksassa ja Britanniassa työ opitaan töissä. Koulutus antaa tärkeät perusvalmiudet. Sama käy malliksi jäykkään Suomeenkin.
Yliopistolaissa lukee, että yliopistojen tehtävä on kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata. Siihen yliopistot alkujaan Suomessa perustettiin. Työllisyydestä pitää tehdä uusi maanpuolustus. Sen pahimmat viat pitää ratkaista omin päätöksin, omalla väellä.
Ehrensvärdin opein.
Toni Viljanmaa
Kirjoittaja on tuotantoyhtiö Alku Tuotannon perustaja ja poliittisen historian väitöskirjatutkija.
Kolumnista voi keskustella 16.10. klo 23:00 asti.