Lauantaina voimaan tulevaa koronapassilakia on valmisteltu poikkeuksellisen suuren kiireen vallassa.
Hallitus antoi eduskunnalle koronapassilakiesityksen 21.9.2021. – eli kolme viikkoa sitten.
Lakia valmisteltiin kuuden ministeriön voimin. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi heti lakiesityksen antamisen jälkeen, että lakiesitykseen jätettiin tietoisesti ja tahallaan iso aukko: koronapassi ei koske laisinkaan työntekijöitä.
Työntekijän koronapassipakko vaatisi ison lakiremontin
Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen ymmärtää lainsäätäjän tuskan.
– Nykyinen lainsäädäntömme ei salli koronapassin vaatimista työntekijältä.
Lakeja voidaan tietysti aina muuttaa, mutta tässä kiireessä se oli mahdoton tehtävä.
– Koronapassipakon ulottaminen koskemaan myös työntekijöitä olisi vaatinut laajaa ja käytännössä kolmikantaista lainvalmistelua. Tällainen lainvalmistelu vie normaalisti kuukausia, jopa vuosia.
Uutta lakia valmisteltaessa olisi otettava huomioon muun muassa perustuslaki, EU:n tietosuoja-asetus, yksityisyyden suojaa työelämässä koskeva laki, työturvallisuuslaki ja työsopimuslaki.
Torsoksi jäänyt laki koskee siis vain asiakkaita ja yleisöä
Koronapassi koskee esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutapahtumia, ravintoloita ja yökerhoja sekä kuntosaleja.
Koronapassia käytetään alueilla, joilla on voimassa koronarajoituksia.
Yritykset ja muut tapahtumanjärjestäjät voivat välttää koronarajoitukset, jos ne vaativat asiakkailtaan koronapassia.
Tällä hetkellä rajoituksia on viidellä alueella: Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla.
Koronapassiinkaan ei saa luottaa sinisilmäisesti
Luoko koronapassi ihmisille katteettoman turvallisuuden tunteen, kun tapahtumien ja ravintoloiden työntekijöiden rokotustilanteesta ei kenelläkään ole tarkkaa käsitystä?
Seppo Koskisen mielestä koronapassi on hieno ja hyvä keksintö, mutta siihenkään ei tule luottaa liian sinisilmäisesti.
– Ainakin negatiivisen testituloksen perusteella sisäänpäässeet voivat muodostaa uhan, sillä kyseinen testitulos on aina jonkin verran vanha.
Myös työvuorossa olevat työntekijät ovat pieni mutta varteen otettava koronatartuntojen riski, koska työnantajalla ei ole oikeutta vaatia heidän koronatietojaan.
Koskinen opastaakin niin yrittäjiä, muita tapahtumien järjestäjiä kuin työntekijöitäkin reiluun avoimuuteen.
Työnantajalla on oikeus keskustella työpaikan koronatilanteesta työntekijöidensä kanssa yleisellä tasolla, vaikka tarkkaa dataa se ei saakaan tivata.
– Jos luottamus on molemminpuolista, ei siinä todistuksia tarvita. Se olisi pienimmän riesan tie. Tätä kautta työpaikoille valikoituisi turvallisia työntekijöitä.
Työntekijän yksityisyydensuojalaki on kansainvälinen harvinaisuus
Miksi sitten Suomessa työntekijältä ei saa vaatia koronapassia, mutta monessa muussa EU-maassa sen saa tehdä?
– Jokainen valtio ratkaisee koronapassiasian kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa.
EU:n tietosuoja-asetus ei yksin anna työnantajalle valtaa työntekijöiden arkaluntoisten terveystietojen käsittelyyn.
Suomen laki yksityisyyden suojasta työelämässä on poikkeuksellisen tiukka. Se on kansainvälinen harvinaisuus.
– Missään muussa Euroopan maassa ei ole samanlaista lakia.
Koskisen mielestä yksityisyydensuojalakia olisikin ehkä viisasta viilata uuteen uskoon.
Ainakin siten, että se antaisi työnantajalle oikeuden käsitellä edes yleisvaaralliseen tautiin liittyviä työntekijän terveydentilatietoja.
– Tällöin myös koronapassi voitaisiin ottaa käyttöön työelämässä saman tien.
Lue lisää:
Analyysi: Saako työnantaja vaatia työntekijältään täyttä koronapiikkien sarjaa?
Voit keskustella artikkelista 15.10. kello 22.00 saakka.