Suomen osallistumista Afganistanin operaation arvioidaan keväällä valmistuvassa selvityksessä. Kokemuksia hyödynnetään tulevia kriisinhallintaoperaatioita suunniteltaessa, kertoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) eduskunnassa.
Eduskunnassa keskusteltiin pääministerin ilmoituksesta Afganistanin tilanteesta. Länsimaiden operaatio Afganistanissa päättyi surkeasti, kun äärijärjestö Taliban valtasi käytännössä koko maan elokuussa.
Haaviston mukaan Suomi on tukenut Afganistania kehitysyhteistyövaroista viimeisen 20 vuoden aikana noin 415 miljoonalla eurolla. Suomen sotilaallinen kriisinhallinta maksoi noin 350 miljoonaa euroa ja Afganistanin operaatioissa palveli yhteensä 2 500 suomalaista sotilasta.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon mielestä Suomi päätyi tosiasiassa käymään sotaa Afganistanissa, vaikka siitä ei tehty eduskunnassa päätöstä.
– Kävimme sotaa, miksi? Ostimme ystävyyttä ja hyväksyntää Yhdysvalloilta. Opimme sodankäyntiä, mutta maanpuolustuksessa ehkä tarvitaan vähän toisenlaista oppia kuin sitä, mitä on saatu sissiarmeijaa vastaan taistelemisesta, Saramo sanoi.
Saramo toivoi, että nyt ulkoministeriössä tehtävä arvio perkaa tapahtumat läpi rehellisesti ja estää vastaavan toistumisen tulevaisuudessa.
– Demokraattinen järjestys edellyttää, että kun operaatiot muuttuvat, voidaan tehdä uusia päätöksiä niihin osallistumisesta.
Haaviston mukaan Afganistanin operaation tilannetta ei ole pyritty salaamaan ja sen tavoitteista on kerrottu avoimesti.
– Me kaikki tiesimme syyskuun 11. jälkeen vuonna 2001 mitä on tapahtunut. Afganistanin aluetta käytettiin hyväksi valtavan terroriteon valmisteluun ja se olisi voinut saada jatkoa, jos siihen kehitykseen ei olisi puututtu, Haavisto vastasi Saramolle.
Haaviston mukaan Suomen Afganistanin politiikan tavoitteena on ollut turvata Afganistanin vakaus ja kehittyminen maaksi, joka ei luo uhkaa lähialueille.
Suomalaisjoukkojen lähettäminen halutaan tehdä helpommaksi
Suomen virallinen läsnäolo Afganistanissa päättyi suureen evakuointioperaatioon, jonka yhteydessä evakuoitiin yli 400 ihmistä. Operaation aikana Kabulin lentokentälle lähetettiin suomalaisjoukkoja turvaamaan evakuointeja.
Haaviston mukaan päätöstä tehdessä huomattiin puutteita kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevassa lainsäädännössä. Suomi ei olisi voinut lähettää puolustusvoimia avustamaan ulkoministeriön virkamiehiä lentokentälle, vaan apua voidaan lain perusteella antaa vain toiselle valtiolle, Euroopan unionille tai kansainvälisille järjestöille.
Haaviston mukaan lain muuttamista valmistellaan poikkihallinnollisessa työryhmässä ja siitä tullaan antamaan hallituksen esitys.
Afganistanissa on edelleen noin 30 suomalaista valtioneuvoston evakuointipäätöksen piiriin kuuluvaa ja noin 20 konsuliavustettavaa, eli Suomen passin tai oleskeluluvan omaavaa henkilöä. Heitä yritetään edelleen saada Suomeen.
EU:n näkymättömyys evakuointioperaation aikana on herättänyt arvostelua ja vaatimuksia EU:n toimintakyvyn parantamisesta.
– Euroopalla pitäisi olla todellinen taistelukyky ja päätöksentekokykyä, erityisesti tilanteissa, joissa rauhaa pitää turvata ja eurooppalaisia etuja pitää puolustaa, sanoi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.
Perussuomalaiset puolestaan olivat keskustelussa huolestuneita erityisesti Afganistanista tulevien perheiden yhdistämisen helpottamisesta. Hallitus helpottaisi perheenyhdistämisiä lisäämällä kiertäviä konsuleja lähialueelle.
Haaviston mukaan perheenyhdistämishakemusten vieminen New Delhin toimipisteelle on saattanut olla aiemmin mahdotonta eikä hän ymmärrä kritiikkiä siitä, että hallitus mahdollistaa Suomen lain mukaisten oikeuksien toteutumisen.
Voit katsoa keskustelun alta:
Lisää aiheesta:
Ulkoministeri Haavisto: Afganistanissa on edelleen noin 50 henkilöä, jotka Suomi pyrkii evakuoimaan